Tekninen lupajaos
Pöytäkirja 31.10.2023/Pykälä 62

Teklupaj 31.10.2023 § 62  

296/11.01.00.05/2023  

Ennakkovaikutusten arviointi laadittu: Kyllä [ ] Ei [ ]

Liitteet: Maa-aineslupahakemus, ottamissuunnitelmaselostus, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, nykytilanne- ja suunnitelmakartta, lopputilannekartta, leikkaukset A ja B, kaavakartta ja määräykset

Valmistelija 

 Vs. ympäristösihteeri p. 044 344 7305

LUPANUMERO 97

ASIA

Päätös maa-aineslain (555/1981) mukaisesta saven ottamista koskevasta maa-aineslupahakemuksesta.

HAKIJA

Vestia Yrityspalvelut Oy

Vestianväylä 80, 84100 Ylivieska

Y-tunnus 3000878-3

KIINTEISTÖ

Savola, 535-408-17-26, Ylikangas, Nivala.

Hakemuksen liitteenä on toimitettu kiinteistön omistajan suostumus maa-ainesten ottoon.

Koordinaatit (ETRS-TM35FIN)

P: 7092771

I: 393162

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminta on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 §:n perusteella.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Maa-aineslain 7 §:n mukaan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Nivalan kaupungin tekninen lupajaos on päätöksellään 16.9.2021 § 8 siirtänyt ympäristösihteerin toimivaltaan maa-ainesluvasta päättämisen, kun hakemuksessa esitetty ottamismäärä ei ylitä 50 000 k-m3. Hakemuksessa esitetty ottamismäärä ylittää 50 000 k-m3, joten maa-ainesluvasta päättää Nivalan kaupungin tekninen lupajaos.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on jätetty Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 12.6.2023.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ SEKÄ KAAVOITUSTILANNE

Ottamisalue sijaitsee Nivalan Ylikankaalla, Välikyläntie 622:n viereisellä peltoalueella. Nivalan keskusta sijaitsee noin 6 kilometriä ottamisalueesta luoteeseen. Ottamisalueen pinta-ala on 5,2 hehtaaria.

Nykyisellään ottamisalue on viljelykäytössä. Alue ja sen ympäristö on maatalousaluetta. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Kalajoen viljelymaisema-alueeseen, jonka viljelynäkymät edustavat avaraa pohjalaista jokilaakson kulttuurimaisemaa.

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on 1-luokan pohjavesialueeksi (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) määritelty Viitala, joka sijaitsee noin 500 metriä ottamisalueesta etelään. Samoin 1-luokan pohjavesialueeksi määritelty Vähäsöyringin pohjavesialue sijaitsee noin 1,4 kilometriä ottamisalueesta etelään. Ottamisaluetta lähin vesistö on Kalajoki noin 800 metrin päässä ottamisalueesta koilliseen.

Ottamisalue ei sijaitse geologisesti arvokkaalla alueella. Happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys on ottamisalueella pieni tai hyvin pieni.

Ottamisaluetta lähin Natura-alue on Rimpineva-Linttineva (FI1002014) suojelualue, joka sijaitsee ottamisalueesta noin 6 km pohjoiseen. Lisäksi ottamisalueesta noin 4,5 km pohjoiseen sijaitsee yksityisten mailla olevat luonnonsuojelualueet Hakulan korpi ja Aatoksenmetsä. Ottamisalue ja sen ympäristö on ollut pitkään rakennettua aluetta sekä viljelykäytössä. Alueella ei esiinny huomioitavaa lajistoa.

Ottamisalueen lounas- ja länsipuolella on asuinrakennuksia, sekä yksi lomarakennus länsipuolella. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 90 m etäisyydellä ja lomarakennus noin 180 m etäisyydellä. Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja.

Ottamisalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla voimassa olevien 1.-3. vaihemaakuntakaavojen alueella. Vaihemaakuntakaavoituksen periaatteella (MRL 27 §) uudistettiin kokonaismaakuntakaava, joten vaihemaakuntakaava kumoaa käsiteltyjen teemojen osalta vuoden 2003 maakuntakaavan. Kokonaismaakuntakaavan uudistustyö sai lainvoiman tammikuussa 2022. (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2023)

Ottamisalue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi osoitetulla alueella. Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen (1995) mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Ottamisalue sijoittuu Kalajokilaakson maisema-alueelle. Alue on avaraa pohjalaista jokilaakson kulttuurimaisemaa ja sen arvot perustuvat alueen laajoihin viljelynäkymiin. (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2023)

2. vaihemaakuntakaavassa käsiteltyjä teemoja ovat: maaseudun asutusrakenne, kulttuuriympäristöt, virkistys- ja matkailualueet, seudulliset materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet, seudulliset ampumaradat sekä puolustusvoimien alueet. PohjoisPohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan maakuntakaavamerkintöjen- ja määräysten yhteydessä on esitetty seuraavat suunnittelumääräykset valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueeksi osoitettujen alueiden osalta:

''Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon alueen ominaispiirteet sekä turvattava maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Alueen suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä alueen maisema- ja kulttuuriympäristöarvot. Maisema-alueella tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Uudis- ja täydennysrakentamisen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeutumiseen sijainniltaan ja rakennustavaltaan maisemaan. Suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota julkaisussa Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II (Mietintö 66/1992, ympäristöministeriö, 1993) esitetyissä aluekuvauksissa selostettujen ominaispiirteiden ja arvojen säilymiseen. '' (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2016)

Ottamisalue ei sijoitu yleis- tai asemakaavoitetulle alueelle. Lähin yleiskaavoitettu alue on noin 700 metrin etäisyydellä ottamisalueen pohjoispuolella sijaitseva Nivalan yleiskaava, ja lähin asemakaavoitettu alue Nivalan kaupungin taajaman alue, jonne on yli 6 km.

TOIMINTA

Vestia Yrityspalvelut Oy hakee maa-aineslupaa saven ottamiseen. Otettavaa savea käytetään kaatopaikan pohjarakenteen tiivistyskerroksessa.

Ottamisalueen pinta-ala on 5,2 ha. Ottamisalue sijoittuu kiinteistöjen 535-408-17-19 ja 535-408-17- 27 omistajien luvalla alle 10 m etäisyydelle kiinteistöjen rajasta (suostumukset on toimitettu hakemuksen liitteenä). Muiden naapurikiinteistöjen osalta ottamisalueen ja kiinteistöjen rajojen väliin on jätetty kymmenen metrin suojaetäisyys.

Ottamisalueen sisäpuolelle sijoittuu varsinainen kaivutoiminta. Alueella ei ole tarvetta ottamisaluetta suuremmalle suunnitelma-alueelle. Maa-ainesten ottotoiminta vaiheistetaan, ja kerrallaan otettavan alueen pinta-ala on noin 2-3 ha.

Poiskuorittavan kasvukerroksen paksuudeksi on arvioitu noin 0,30 m. Ottamisalueelta arvioidaan saatavan savea yhteensä noin 100 000 m3.

Maa-ainesten ottamistoiminta jälkihoitotoimenpiteineen kestää maksimissaan 10 vuotta, ja laskennallinen vuotuinen ottamismäärä on siten 10 000 m3/a. Vuotuiseen ottamismäärään vaikuttaa kuitenkin mm. saven tarve ja loppusijoitusalueiden mineraalisen tiivistyskerroksen rakentamisen aikataulut.

Ottaminen aloitetaan kulkuyhteyden suunnasta kohti länttä. Maa-aines irrotetaan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla.

Alin kaivutaso alueella on +69,0. Kaivutasossa huomioidaan alueittain alueen tuleva kuivatustarve. Syvimmillään kaivutaso on noin kaksi metriä ympäröivästä maanpinnasta.

Ottamista tehdään vaiheittain siten, että kerrallaan auki on maksimissaan noin 2-3 hehtaaria ottamisalueesta. Ottamisen vaiheistuksessa huomioidaan myös se, että ojien vierestä otetaan maaainesta vasta viimeisenä, jotta kiintoaineskuormitus ojastoon vähenisi.

Ottamista tehdään siten, että alueittain otettavan alueen pohjan kaltevuus on riittävä pintavesien poisjohtamiseksi alueelta. Tarvittaessa ottamisalueelle kaivetaan väliaikaisia ojia vesien johtamiseksi kohti purkupaikkaa.

Ottamisalueen reunat luiskataan siten, että sortumavaaraa ei ole. Ohjeellinen luiskakaltevuus pehmeän saven alueella on 1:3 ja keskitiiviin siltin alueella on 1:2 tai loivempi.

Osa ottamisalueelle kertyvistä pintavesistä imeytyy maapohjaan. Loput ottamisalueelle kertyvät pintavedet johdetaan alueen viereiseen ojastoon, josta ne kulkeutuvat Kalajokeen. Kaivutasossa huomioidaan alueen tuleva kuivatustarve ja tarvittaessa reunaojia syvennetään huomioiden kuitenkin riittävä viettokaltevuus kohti Kalajokea.

Maa-ainesten ottaminen pyritään tekemään kuivumissuuntaa vastaan, jolloin pintavedet johtuvat painovoimaisesti kohti vierusojia. Tarvittaessa ottamisalueelle kaivetaan väliaikaisia ojia vesien johtamiseksi kohti purkupaikkaa.

Purkuojien yhteyteen alueen koilliskulmiin toteutetaan laskeutusaltaat ja tarvittaessa kiintoaineksen erotusta tehostetaan suotopadolla. Suotopato varustetaan mahdollisia rankkasateita varten ylivuotoputkella. Allas mitoitetaan auki olevan ottamisalueen laajuuden perusteella.

Ottamisalueelle kuljetaan Välikyläntie 622:n kohdalta kääntyvän tieyhteyden kautta ja jatketaan kiinteistöjen 535-408-17-26 ja 535-408-17-27 väliin sijoittuvan tien kautta ottamisalueelle.

MAISEMOINTI TOIMINNAN PÄÄTTYESSÄ 

Jälkihoitotoimenpiteiden tavoitteena on vähentää ottotoiminnasta aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön ja palauttaa alue takaisin viljelyskäyttöön. Ottamista ja jälkihoitoa tehdään vaiheittain, eli uudelta alueelta poiskuorittu kasvukerros palautetaan aiemman vaiheen kasvukerrokseksi. Pelto salaojitetaan. Alueen lopullisessa pinnantasauksessa huomioidaan alueen tuleva kuivatus ja tarvittaessa reuna- ja purkuojia syvennetään huomioiden ojien riittävä viettokaltevuus kohti Kalajokea. Ottamisalueen kuivatus suunnitellaan tarkemmin sulkemisvaiheen yhteydessä toteutuneen ottosyvyyden perusteella.

Ottamisalue siistitään välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä ja sieltä viedään pois kaikki maa-ainesten käsittelyyn liittyvät kalustot tms. Tiivispohjaisten alueiden (esim. kulkuyhteydet, raskaiden työkoneiden sijaintipaikat, mahdollisten varastokasojen pohjat) maaperä rikotaan ja muokataan ennen muotoilua ja pintamateriaalin levittämistä.

TURVALLISUUSJÄRJESTELYT, SUOJATOIMENPITEET JA JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

Ottamisalue merkitään maastoon. Alueelle tulevan liittymän varten asennetaan kyltti, jossa kerrotaan toiminta-ajat ja yhteyshenkilön yhteystiedot. Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan.

Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä ovat tässä tapauksessa poistettavat pintamaat (pellon kasvukerros). Uuden vaiheen alueelta kuorittavat pintamaat käytetään suoraan aiemman vaiheen jälkihoitoon. Tarvittaessa pintamaita varastoidaan ottamisalueen reunoilla. Pintamaat ovat puhtaita maa-aineksia eikä niistä ole haittaa ympäristölle.

OTTAMISMÄÄRÄ JA OTTAMISAIKA

Haettava ottamismäärä on 100 000 k-m3 saviainesta ja ottamisaika 10 vuotta. Vuosittainen ottamismäärä on 10 000 k-m3.

ASIAN KÄSITTELY

KUULEMINEN

Maa-aineslupahakemuksesta on kuulutettu 7.7.-14.8.2023 välisenä aikana Nivalan kaupungin nettisivuilla, jossa hakemusasiakirjat olivat kuulutuksen ohessa nähtävillä. Lisäksi ottamisalueen naapurikiinteistöille on ilmoitettu hakemuksesta kirjeitse.

MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET

Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä.

Esittelijä 

 Vs.ympäristösihteeri Päkkilä Emma

Päätösesitys 

 Nivalan kaupungin tekninen lupajaos myöntää Vestia Yrityspalvelut Oy:lle maa-ainesluvan saven ottamiseen Nivalan kaupungissa Ylikankaalla sijaitsevalta kiinteistöltä 535-408-17-26, Savola, siten kuin hakemusasiakirjoissa on esitetty, mutta seuraavin lupamääräyksin:
Yleiset lupamääräykset

1. Tällä päätöksellä myönnetään Vestia Yrityspalvelut Oy:lle lupa saviainesten ottamiseen Nivalan kaupungin Ylikankaalla, kiinteistön Savola, 535-408-17-26 osalta, 12.6.2023 päivätyn hakemuksen sekä siihen liitettyjen asiakirjojen osoittamalta alueelta ja mukaisella tavalla sekä kuten tässä luvassa määrätään.

Luvan voimassaolo

2. Lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta päätöspäivästä lukien, tai kunnes luvassa sallittu maa-ainesmäärä on otettu loppuun, kuitenkin enintään 31.10.2033 saakka. Sallittu oton kokonaismäärä on 100 000 k-m3. Vuotuiseksi ottamismääräksi on ilmoitettu noin 10 000 k-m3, mutta otettava määrä voi vaihdella vuosittain. Mikäli vuotuinen ottamismäärä poikkeaa suunnitellusta, tulee siitä välittömästi ilmoittaa valvontaviranomaiselle vuotuisen valvontamaksun muuttamiseksi.

Toiminnan aloittaminen

3. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvan saajan on jätettävä Nivalan kaupungille luvassa määrättyjen velvoitteiden, kuten ottamisalueen siistimis- ja maisemointitöiden, vakuudeksi 26 000 €:n suuruinen vakuus. Vakuuden on oltava voimassa 30.4.2034 saakka.

4. Hakijan on ennen ottamistoiminnan aloittamista merkittävä koko tämän luvan mukainen ottamisalue paalutuksella tai muulla selkeällä, ottamista ohjaavalla tavalla. Naapurikiinteistöjen rajoihin nähden on jätettävä vähintään kymmenen metriä leveä suojavyöhyke. Suojaetäisyys voidaan kiinteistöjen 535-408-17-19 ja 535-408-17- 27 vastaisilla rajoilla alittaa kiinteistöjen omistajien kirjallisella luvalla.

Maa-ainesten otto tulee toteuttaa siten, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, eikä naapurikiinteistöille aiheudu vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa, kuten pölyämistä.

Maa-ainesten ottamisen järjestäminen

5. Ottamistoiminnan vaatimalla liikenteellä ei saa haitata tai vaarantaa viljelysteiden asemaa tai käyttöä. Tiestölle mahdollisesti aiheutettu vahinko on korjattava. Ottamistoiminnalla ei saa katkaista kulkua muille kiinteistöille. Tarvittaessa on järjestettävä tilapäinen kulkuyhteys.

6. Öljyjä, polttoaineita tai muita kemikaaleja vuotavien tai muuten ympäristöön päästävien työ-koneiden ja kaluston käyttäminen ottamisalueella on kielletty. Polttonesteiden varastointi alueella on kielletty.

7. Alueella mahdollisesti syntyvät vaaralliset jätteet, kuten öljyiset jätteet, on varastoitava kukin jätejae omassaan, tiiviissä ja asianmukaisesti merkityssä astiassa. Poltettavalla jätteelle on varattava oma jäteastiansa. Kaikki jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

8. Alueelle on varattava riittävä määrä turvetta tai muuta imeytysainetta mahdollisten öljy- yms. vuotojen keräämiseksi talteen.

9. Ottamistoiminta rajojen läheisyydessä on järjestettävä siten, että varmistetaan naapuritilojen raja-alueiden vapaa käyttö ja rajaojien toimivuus. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, ettei pohja- eikä pintavesi pilaannu, eikä ottamisalueelta mahdollisesti suoritettavalla vesien johtamisella saa aiheuttaa vettymistä eikä muutakaan haittaa toisen hallitsemalla kiinteistöllä.

10. Pintamaiden väliaikaiset varastokasat on jätettävä riittävän mataliksi ja sijoitettava siten, ett-eivät ne tarpeettomasti häiritse maisemakuvaa. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että pintamaiden käsittely ja varastointi voidaan kokonaisuudessaan hoitaa hakijan hallitsemalla alueella.

11. Luvan saajan on tarvittaessa, maa-aineksia kuljettaessaan, huolehdittava asutuksen läheisyydessä maantielle kulkevan kuljetusreitin pölynsidonnasta esimerkiksi kastelemalla.

Tarkkailu- ja kirjanpitomääräykset

12. Luvan haltijan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava lupaviranomaiselle tai tätä varten järjestettyyn tietojärjestelmään edellisenä vuotena otetun maa-aineksen määrä ja laatu.

Jälkihoitotyöt

13. Alueen siistimis- ja maisemointityöt on mahdollisuuksien mukaan suoritettava ottamistoiminnan edistymisen myötä ja saatettava loppuun viimeistään 31.10.2033 mennessä, johon saakka tämä maa-aineslupa on voimassa.

14. Alue on maisemoitava siten, että se muodostaa osan ympäristön yhtenäisestä ja avoimesta kulttuurimaisemasta. Alue on ensisijaisesti tasattava alkuperäiseen tasoonsa, käyttäen maisemointiin alueen pintamaita ja mahdollisia muita puhtaita maita. Mahdollisten ulkopuolelta tuo-tavien puhtaiden maiden käytöstä on sovittava lupaviranomaisen kanssa. Ottoalueen reunat on luiskattava hakemuksessa esitetyllä tavalla vähintään kaltevuuteen 1:3 pehmeän saven alueella ja 1:2 keskitiiviin siltin alueella. Alueelle voidaan tarvittaessa jättää myös avoin kosteikko, joka on hoidettava osana kulttuurimaisemaa.

15. Ottamisen päätyttyä alueelle ei saa jäädä tasoittamattomia pintamaakasoja tai muita maa-aineksia. Pintamaiden varastoimisessa ja käsittelyssä on noudatettava, mitä hakija on ilmoitta-nut kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmassa, sekä tätä päätöstä.

Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarkistettava vähintään viiden vuoden välein ja luvan haltijan on ilmoitettava siitä lupaviranomaiselle. Jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteiden määrä tai laatu taikka jätteen käsittely tai hyödyntämisen järjestely muuttuvat merkittävästi.

Loppukatselmus

16. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on ottamisalueella toimitettava loppukatselmus. Luvan haltijan on pyydettävä loppukatselmuksen suorittamista lupaviranomaiselta.

Luvan haltijan vaihtuminen

17. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Ympäristöviranomaisen mukaan hakemuksen mukainen toiminta ei ole ristiriidassa edellä mainittujen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Siten lupa maa-ainesten ottamiseen voidaan myöntää.

Myönnetyssä luvassa on huomioitu ottamistoiminnan sijoittuminen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle noudattamalla siihen liittyviä tavoitteita sekä niitä periaatteita, mitä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Pohjois-Pohjanmaan liitto ovat aikaisemmin esittäneet maa-aineslupahankkeen sijoittuessa maisemallisesti ja jokiluonnon kannalta aremmalle paikalle. Pohjois-Pohjanmaan liiton aiemmin antaman lausunnon mukaan saviainesten ottaminen on osa seudun kulttuurimaisemakuvaa. Muita maisema-arvoja ei kuitenkaan tule tärvellä, ensisijaisena tavoitteena on maiseman säilyttäminen avoimena. Nyt esitetyllä toiminnalla ei siten voida katsoa olevan kielteistä vaikutusta Kalajokilaakson valtakunnallisesti tärkeään kulttuurimaisema-alueeseen. Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon maisemoinnista annetut lupamääräykset, ottamistoiminta ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Ottamisalueelta ei tunneta luonnonsuojelulain 29 §:ssä tarkoitettuja suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kohteen vaikutusalueella ei sijaitse Natura-verkostoon kuuluvia kohteita eikä muitakaan luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja alueita tai yksittäisiä kohteita. Maa-aineslupa on siten, ottaen vielä huomioon ottamisalueen tuleva maisemointi sekä annetut lupamääräykset, ollut myönnettävissä.

Ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupamääräykset on annettava ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista, alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lupamääräyksiä voidaan lisäksi antaa ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen järjestämisestä erityisesti pohjaveden suojelemiseksi, ajasta, jonka kuluessa määrätyt toimenpiteet on suoritettava sekä muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Määräykset eivät saa aiheuttaa luvan saajalle sellaista haittaa tai vahinkoa, jota on pidettävä hankkeen laajuuteen ja hänen saamaansa hyötyyn nähden kohtuuttomana.

Ottamissuunnitelmassa ja siihen liittyvissä kartoissa ja piirroksissa on määritelty ottamisalue. Päätöksessä on annettu määräyksiä ottamisalueen rajaamiseksi ja ottamisen toteuttamiseksi. (Lupamääräykset 1 - 3)

Lupaviranomainen on määrännyt, että hakijan on annettava hyväksyttävä ja riittävä vakuus lupamääräyksissä vaadittujen toimenpiteiden suorittamiseksi. (Lupamääräys 3.)

Ottamisalueen riittäväksi etäisyydeksi naapurikiinteistöjen rajoista on katsottu kymmenen metriä. Hakijan toimittamien naapurikiinteistöjen omistajien kirjallisten suostumusten perusteella lupamääräyksessä 4 mainittujen kiinteistöjen osalta vähimmäisetäisyys voidaan kuitenkin alittaa. (Lupamääräys 4)

Lupamääräykset 4 - 11 on annettu pohja- ja pintavesien suojelemiseksi, alueelta johdettavien vesien sekä muun toiminnan haitallisten vaikutusten välttämiseksi ja rajoittamiseksi. Jätehuolto on hoidettava jätelain ja voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnassa on ennalta varauduttava onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden ehkäisemiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi.

Maa-aineslain 23a §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on maa-ainesasetuksen mukaan tehtävä tammikuun 31. päivään mennessä. (Lupamääräys 12.)

Maisemointia koskevat lupamääräykset on annettu alueen siistimiseksi toiminnan päätyttyä sekä ottamistoiminnan luontoon ja maisemakuvaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi. (Lupamääräykset 13 - 15)

Maisemallisten arvojen kannalta on sinänsä kannatettavaa, jos kaivantoja palautetaan maanviljelyskäyttöön myös alueen ulkopuolelta tuotavilla, puhtailla pintamailla. Tällöin kuitenkin luvan saajan on esitettävä tarpeelliset muutokset kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaan ja tarvittaessa myös tähän luparatkaisuun, ja lupaviranomainen harkitsee asian tapauskohtaisesti. (Lupamääräys 14.)

Toiminnassa on noudatettava kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa. Maa-aineslain 16b §:n mukaan luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittely tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. Tällöin lupaa tai ottamissuunnitelmaa on muutettava kuten maa-aineslain 16 §:ssä on edellytetty. (Lupamääräys 15.)

Valtioneuvoston maa-ainesten ottamisesta antaman asetuksen 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamisalueella on toiminnan päätyttyä tai lupa-ajan kuluttua umpeen, pidettävä loppukatselmus, jota luvan haltijan tulee pyytää lupaviranomaiselta. (Lupamääräys 16.)

Lupamääräyksessä 2 on määrätty maa-ainesluvan voimassaoloajaksi hakijan esittämä kymmenen vuotta. Mikäli lupa halutaan siirtää uudelle haltijalle, se edellyttää lupaviranomaisen päätöstä. (Lupamääräys 17.)

Lupaviranomaisella on maa-aineslain 16 §:n mukaan mahdollisuus muuttaa antamiaan lupamääräyksiä, tai peruuttaa lupa, jos lupamääräyksiä on jatkuvasti tai muutoin törkeästi rikottu; ainesten ottaminen on ennalta arvaamattomalla tavalla vaikuttanut haitallisesti ympäristöön, asutukseen tai luonnonolosuhteisiin; tai lupahakemuksessa on annettu vääriä tai virheellisiä tietoja tai selvityksiä.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Päätös on voimassa 31.10.2033 saakka.

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain, maa-aineslain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia velvoitteita, on asetusta noudatettava tästä päätöksestä huolimatta.

SOVELLETUT SÄÄDÖKSET

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3, 4, 4b, 5, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 13a, 14, 16, 16b, 19, 20, 20a, 21, 23, 23a ja 23b §.

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (VNA 926/2005) 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 §.

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1,3 ja 4 §.

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (102/2015) 4 ja 6 §.

Lisäksi on otettu huomioon seuraavat määräykset ja ohjeet:

Jokilaaksojen jätelautakunta, Jätehuoltomääräykset 21.6.2022

Maa-ainesten ottaminen, Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Lupahakemuksen käsittelystä peritään Nivalan kaupungin maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavien maksujen (2016) mukaisesti maksuna seuraavaa:

Maa-aineslupapäätös (2 §):

Suunnitelmaa kohti    150;-

Ottamisalueen pinta-alan mukaan (25;-/ha)  130;-

Otettavan maa-ainesmäärän mukaan (0,0051 €/m3) 510;-

Maa-aineslupapäätös yhteensä                       790;-

Ensimmäisen vuoden valvontamaksu (3 §):

Ottamisalueen pinta-alan mukaan (18;- /ha)  93,6

Vuotuisen ottomäärän mukaan (0,031 €/m3)  310;-

Valvontamaksu yhteensä                            403,6

Päätös 

 Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten.

OTE: Vestia Yrityspalvelut Oy