Dynasty tietopalvelu Haku RSS Nivalan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://poytakirjat.nivala.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://poytakirjat.nivala.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Tekninen lupajaos
Pöytäkirja 23.04.2025/Pykälä 34

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Liitteet
  Liite19  Alueen peruskartta
  Liite20  Liite 2. Vuokratut alueet

 

 

Suunnitelutarveratkaisu Näljännevan aurinkosähköpuisto

 

Teklupaj 23.04.2025 § 34  

4/10.03.00.03/2025  

 

Ennakkovaikutusten arviointi laadittu: Kyllä [ ] Ei [ ]

 

Liitteet: Ote peruskartasta, vuokratut alueet

 

Valmistelija 

 Rakennustarkastaja Ari Ojala, p. 040 3447 250

 

Asia Aurinkoenergian tuotantoalue

 

Hakija Oomi Solar Oy  markus.harju@oomi.fi

 Y-tunnus: 3384654-7  050 311 7821

 Yrttipellontie 1 D   

 90230 OULU

 

Rakennuspaikka  

 

Kylä   Koko tila/määräala

 Nivalan kylä  useita tiloja

 

 Kiinteistötunnukset

 535-404-24-54, 535-404-70-16, 535-404-70-18, 535-404-20-198, 535-404-24-5, 535-404-21-314, 535-404-20-268, 535-404-7-83, 535-404-19-624, 535-404-23-55, 535-404-38-63, 535-404-34-324,  535-404-20-238, 535-404-70-17             

 Pinta-ala  n. 107 ha

 

Hanke Aurinkoenergan tuotantoalueen rakentaminen.

 

Rakennuspaikan sijainti

 

 Rakennuspaikka sijaitsee Nivalan Ahteella n. 2.5 km:n etäisyydellä Nivalan keskustasta kaakkoon Maliskyläntien itpäpuolella Iisalmi-Ylivieska junaradan pohjoispuolella.

 

Naapurien kuuleminen

Kuulemisesta säädetään MRL:n 173 §:ssä ja MRA:n 86 §:ssä.  Ennen asian ratkaisemista on naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikut­taa, varattava tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

 

 Rakennusvalvonta on järjestänyt julkisen kuulemisen hankkeen johdosta. Hankkeesta on tiedotettu Nivalan kaupungin ilmoitustaululla 17.1.-25.2.2025 ja Nivala-lehdessä 23.1.2025.

 

Huomautukset

Yksi asianosainen jätti muistutuksen:

 

Muistuttaisimme maisemoinnin tärkeydestä etenkin aurinkopuiston läheisyydessä asuville. Maisemointiin käytettävien istutusten pitäisi olla heti sen korkuisia, että ne estäisivtä näkyvyyden alueelle lähitaloista se Maliskyläntieltä. Eli ei nin että odotellaan vuosia taimien kasvamista siihen miittaan, että ne peittävät näkyvyyden.

 

Muistuttaisin myös miettimään onko hyvän peltomaan käyttäminen aurinkopuistoon järkevää tällaisen maailmantilanteen aikana kun ruuantuotannon huoltovarmuus olisi tuvattava a maanviljelijät tarvitsevat peltoa. Nivalasta varmasti löytyisi muita paikkoja tällaisille hankkeille kuin viljelyskuntoinen peltomaa.

 

Hakijan vastine

Tilaamme tähän kohteeseen erillisen suunnitelman, että millaisia kasveja istutetaan, jotta saadaan riittävä näkösuoja.

Tässä alla myös maisemaselvityksen kommentit.

 

Lähimaisemassa energiapuiston voimakkaan teollista ilmettä suositellaan pehmennettävän suojaistutuksien avulla avoimien maisematilojen suuntiin. Istutusvyöhykkeen tulee olla riittävän leveä ja korkea, jotta kasvusto saavuttaa riittävän peittävyyden.

 

Käyttämällä istutuksissa monipuolisesti sekä habitukseltaan eriäviä lajeja että kausi- ja ainavihantia lajeja saavutetaan häivyttävämpi ympärivuotinen lopputulos. Samalla istutusvyöhyke toimii suojana ja viherkäytävänä eläimille, joiden liikkuminen häiriintyy puiston aitaamisesta.

 

Valitsemalla monipuolisesti kotoperäisiä lajeja tarjotaan elinympäristöjä ja ravintokasveja eliöille sekä vältytään epätoivotulta vieraiden lajien leviämiseltä ympäristöön.

 

Voimalinjan alapuolella on kuitenkin huomioitava, että kasvillisuuden luontainen kasvukorkeus saa olla maksimissaan neljä metriä. Näkymä Maliskyläntien puoleisten asuinrakennusten suuntaan suositellaan suljettavaksi tiheillä suojaistutuksilla kokonaan.

 

Istutusvyöhykkeen leveyden tulisi olla noin 6-10 metriä, jotta riittävä peittävyys saavutetaan.

 

Tämä on tärkeää, jotta Maliskyläntien luonne kylätienä peltojen ja pihapiirimosaiikin halki säilyy rikkomattomana ja läheisten asuinkiinteistöjen maiseman muutos lievenee teollisesta maisemahäiriöstä pitkien näkymälinjojen lyhentymiseen. Suojaistutukset sijaitsevat puiston pohjoispuolella, joten ne eivät varjosta paneeleja ja isojen puulajien käyttäminen on mahdollista ja suositeltavaa.

 

Maanomistajathan tekevät kukin omat ratkaisut maidensa käytöstä.

 

Lausunnot

Hankkeesta on pyydetty kaavoittajan, Pohjois-Pohjanmaan museon, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen, Väyläviraston, Finntraficin ja Puolustusvoimien lausunnot

 

Puolustusvoimat ja Finntrafic eivät antaneet lausuntoa hankeesta.

 

Kaavoittaja on puoltanut hakemusta ja lausunut seuraavaa:

 

"Oomi Solar Oy hakee suunnittelutarveratkaisua Nivalan Näljännevan alueelle 17 kiinteistön alueelle rakennettavaksi suunnitellulle maa-asenteiselle aurinkosähkön tuotantoalueelle.

Kohdekiinteistöille suunnitellun aurinkosähkön tuotantoalueen koko on noin 107,3 ha. Alueelle suunnitellun aurinkopuiston teho on noin 77 MWp ja keskimääräinen sähköntuotanto on noin 75,4 GWh vuodessa. Vasaratien sähköasemalle johtavalta 110 kw sähkölinjalta Haapajärvensuuntaan on rautatien varteen jätettävä n. 50 m kennoista vapaata aluetta Kurunpuhdon mahdollisten sähkö- ja vetylinjojen rakentamista varten. Muuten ei suunnitelmista ole huomautettavaa."

 

Pohjois-Pohjanmaan museo lausui seuraavaa:

 

"Nivalan kaupunki on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan museon lausuntoa suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta, joka koskee Nivalan kaupungin Näljännevan aurinkovoimahanketta.

 

Oomi Solar Oy hakee suunnittelutarveratkaisua Nivalan Näljännevan alueelle 17 kiinteistön alueelle rakennettavaksi suunnitellulle maa-asenteiselle aurinkosähkön tuotantoalueelle. Kohdekiinteistöille suunnitellun aurinkosähkön tuotantoalueen koko on noin 107,3 ha. Alueelle suunnitellun aurinkopuiston teho on noin 77 MWp ja keskimääräinen sähköntuotanto on noin 75,4 GWh vuodessa.

 

Näljännevan aurinkopuiston suunniteltu sijainti on noin 2 kilometriä kaakkoon Nivalan keskustaajamasta. Hankealue sijaitsee pääosin viljelyskäytössä olevilla pelloilla, metsittyneillä peltoalueilla sekä metsäalueilla. Kohteeseen suunnitellaan rakennettavan maaasenteiset aurinkopaneelitelineet aurinkopaneeleineen ja sähköverkkoon liittymiseen vaadittavat muuntamot sekä sähköasema. Muuntamot vertautuvat kooltaan ja ulkonäöltään merikontteihin. Aurinkopaneelitelineet asennetaan alustavien suunnitelmien perusteella itä-länsi suuntaisiin riveihin ja aurinkopaneelit suunnataan suoraan etelään tai lounaaseen. Aurinkopaneelit ovat alustavien suunnitelmien mukaan 30 asteen kulmassa maanpintaan nähden. Aurinkopuisto koostuu kokonaisuudessaan noin 110 000 aurinkopaneelista ja noin 2000 telineestä.

 

Arkeologinen kulttuuriperintö

 

Hankealueella ei sijaitse tunnettuja arkeologisen kulttuuriperinnön kohteita. Hankealue on pääosin maanviljelyskäytössä eikä alue ole topografiansa puolesta todennäköistä aluetta ennestään tuntemattomille arkeologisen kulttuuriperinnön kohteille. Alueen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta riittää sen tilanteen toteaminen Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin ja tarkistuspäivämäärään viitaten, kuten on tehty luvussa 4.4. viitaten tarkistuspäivämäärään.

 

Rakennettu kulttuuriympäristö

 

Näljännevan aurinkopuiston hankealueesta on laadittu erillinen maisemaselvitys Sitowise Oyj:n toimesta. Maisemaselvityksessä todetaan, että hankealue ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella, mutta sen läheisyydessä on arvokasta kulttuuriympäristöä, kuten Kalajokilaakson valtakunnallisesti merkittävä viljelymaisema sekä Katvalan talonpoikaismuseoalue. Alueella on lisäksi Malisjokivarren maakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Maisemaselvitys osoittaa, että hankealueen maisemavaikutukset ovat paikallisia ja rajautuvat merkittävimpien maisemallisten arvoalueiden ulkopuolelle. Paikallisten haitallisten maisemavaikutusten lieventämiseksi maisemaselvityksessä on esitetty lievennyssuosituksena metsäistutusvyöhykkeen toteuttamista Maliskyläntien puoleisten asuinrakennusten suuntaan.

 

Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa Nivalan kaupungin Näljännevan aurinkovoimahankkeen suunnittelutarveratkaisun hakemuksesta arkeologisen kulttuuriperinnön, arvokkaiden maisema-alueiden tai rakennetun kulttuuriympäristönosalta."

 

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hakemuksesta lausunut seuraavaa:

 

 Asian vireilletulo

 

 Nivalan kaupunki pyytää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 173 § 3 mom. mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta lausuntoa suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta koskien tehokkuudeltaan noin 77 MWp aurinkovoimala-alueen rakentamiseksi Näljännevan alueelle. Hanketoimija Oomi Solar Oy on jättänyt suunnittelutarve- ja rakennuslupahakemukset Nivalan kaupungille 20.12.2024.

 

 Hankekuvaus

 

 Hakemuksen mukaan hankealue on noin 107 ha ja hankealue käsittää 17 kiinteistöä. Hakemuksen mukaan hanketoimija on sopinut ko. kiinteistöjen käytöstä maanomistajien kanssa. Hakemuksessa on tuotu esille, että hankealue on tarkoitus hyödyntää kokonaisuudessaan aurinkovoiman tuotantoalueena.

 

 Hankealue sijaitsee noin 2 km kaakkoon Nivalan keskustaajamasta.

 

 Hankealue rajautuu länsiosistaan henkilöjunaliikenteen päärataan.

 

 Hakemuksen mukaan hankealueen pohjoispuolella ja Maliskyläntien itäpuolella sijaitsee neljä asuinkäytössä olevaa rakennusta. Lähimmillään asuinrakennukset sijaitsevat hankealueen pohjoispuolella noin 150 m etäisyydellä sekä luoteispuolella noin 350 m etäisyydellä hankealueesta.

 

 Hakemuksen mukaan hankealue on pääosin aktiivisessa maanviljelykäytössä olevaa peltoa, jota osin halkoo metsäsaarekkeet. Alueen pellot ovat salaojitettuja ja hankealuetta halkovat kauttaaltaan salaojien purkuojat. Hankealueen läpi virtaa Näljännevanoja.

 

 Hakemuksen mukaan alueelle suunnitellaan rakennettavaksi maaasenteiset aurinkopaneelitelitelineet aurinkopaneeleineen. Perustustapana käytetään lyöntipaalua tai kierrepaalua. Aurinkopaneelikentän perustaminen ei vaadi kuivatustoimenpiteitä.

 

Hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen (20.12.2024) mukaan paneeleiden korkeus on noin 3,5 m. Aurinkopaneeleita on tulossa alueelle noin 110 000 kpl. Hankealueelle ollaan sijoittamassa myös sähköverkkoon liittymiseen vaadittavat muuntamot sekä sähköasema. Hakemuksen mukaan aurinkovoimala-alue kytketään Fingridin Uusnivala-Pysäysperä 110 kV:n sähköverkkoon sähköaseman kautta voimajohtoliityntänä. Voimalinja kulkee alueen läpi pohjois-etelä suunnassa.

Hakemuksessa on tuotu esille, että hankealueelle voidaan sijoittaa myös energiavarastoja. Akkuvarausalue on esitetty hakemuksen asemapiirroksessa (20.12.2924).

Hakemuksen mukaan aurinkovoiman tuotantoalue liitetään tieverkostoon Maliskyläntieltä risteävien yksityisteiden kautta. Hakemuksen mukaan hankkeen palo- ja pelastusturvallisuus on huomioitu alueen suunnittelussa.

Suunnittelutarvehakemuksen liitteenä on esitetty mm. maisemaselvitys (Sitowise 20.12.2024) ja luontoselvitysraportti (Envineer 10.12.2024).

 

Kaavatilanne

 

Hankealueella ovat voimassa Pohjois-Pohjanmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavat. Lisäksi alueella on vireillä Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava, jonka toinen julkinen kaavaehdotus on nähtävillä 17.2.-21.3.2024.

 

Hankealue on osoitettu voimassa olevassa 1. vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). Hankealueelle on osoitettu pääsähköjohto 110 kV sekä ohjeellinen pääsähköjohto 110 kV. Hankealue rajautuu länsipuolelta maakuntakaavassa osoitettuun merkittävästi parannettavaan päärataan, jossa on varauduttava mm. liikenteen kapasiteetin lisäämiseen.

 

3. vaihemaakuntakaavassa hankealue sijoittuu lentoliikenteen varalaskupaikan suoja-alueelle (sv-3). Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lentoliikenteen varalaskupaikasta johtuvat maankäytön rajoitukset. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 864/2014 158 § mukainen lausunto Trafilta.

 

Hankealueelle on merkitty 3. vaihemaakuntakaavassa ohjeellinen tielinjaus, jota koskee MRL:n 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Hankealueen pohjoispuolelle on merkitty pääsähköjohdon yhteystarve 400 kV. Yhteystarvemerkinnöillä on osoitettu sähköverkon pitkän aikavälin kehittämistarpeet sekä kaavan laatimisvaiheessa toteutumiseltaan epävarmojen tuulivoima-alueiden sähkönsiirtoyhteydet.

 

2. vaihemaakuntakaavassa hankealueen koillispuolelle on osoitettu maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Malisjokivarren kulttuurimaisema. Suunnittelumääräyksen mukaan mm. alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon alueen ominaispiirteet sekä maisema- ja kulttuuriarvot.

 

Nähtävillä olevassa Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan toisessa julkisessa kaavaehdotuksessa hankealueelle on osoitettu oleva 110 kV voimajohto. Hankealueen kaakkoispuolelle, pääradan eteläpuolelle, on osoitettu potentiaaliset seudullisesti merkittävien uusiutuvan energiantuotannon jatkojalostuksen edellyttämien kemiallisten prosessien tuotantolaitosten alue (t-2).

 

Hankealueella on voimassa Nivalan yleiskaava (voimaan 2014). Yleiskaavassa hankealue on osoitettu pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja reservi teollisuus- ja varastoalueeksi (T/res). Osa hankealueen luoteisosasta on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä tulvauhan alaiseksi alueeksi (w). Hankealueelle on osoitettu yleiskaavassa ohjeellinen tielinjaus ja kevyen liikenteen yhteystarve sekä sähkölinja. Lisäksi hankealue sijoittuu liikenteen melualueelle.

Nivalassa on vireillä Kurunpuhdon teollisuusalueen asemakaavan laajennus, jossa tutkitaan biokaasu- ja vetylaitoksen (t/kem) osoittamista junaradan eteläpuolelle.

 

ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO

 

Suunnittelutarvehakemusta koskevat aineistot ovat olleet nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eri vastuualueilla ja yksiköissä ja siitä on annettu seuraavaa palautetta:

 

Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Luonto ja alueidenkäyttö -yksikkö

 

Alueidenkäyttöryhmä

 

Tällä hetkellä on voimassa rakentamislaki (751/2023) ja alueidenkäyttölaki (132/1999). Uusi asia ratkaistaan päätöksentekohetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Ko. asiaa ratkaistaessa tulee huomioida rakentamislain siirtymäsäännös 194 §, jonka mukaan Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva asia käsitellään loppuun soveltaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei jäljempänä toisin säädetä.

 

ELY-keskus toteaa, että sen tehtävään kuuluu alueidenkäyttölain (132/1999) 18 §:n perusteella valvoa, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat. Merkittäviltä osin harkintavalta on luvan käsittelijällä.

 

Ympäristöministeriö on laatimassa valtakunnallista ohjeistusta suurten aurinkovoimaloiden kaavoitukseen ja lupamenettelyyn liittyen. Hankkeissa tulee ratkaista tapauskohtaisesti, mitä lupamenettelyä kulloinkin sovelletaan. Lupamenettelyn arvioimisessa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa hankkeen sijaintiin, suunnittelualueen olosuhteisiin, herkkyyteen ja suunnittelutarpeisiin sekä hankkeesta aiheutuviin vaikutuksiin myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioiden.

 

1.1.2025 voimaan tulleet (MRL:n korvanneet) alueidenkäyttölaki ja rakentamislaki eivät nykyisessä muodossaan mahdollista aurinkovoimaloiden rakentamislupien myöntämistä suoraan yleiskaavan perusteella. Alueidenkäyttölain 137 §:ssä on asetettu edellytykset suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle. Rakentaminen muun muassa ei saa aiheuttaa haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, rakentaminen on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen kannalta, rakentamisen on oltava sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristötai muita vaikutuksia.

 

Rakentamislaissa (751/203) on säädetty sijoittamisen edellytyksistä rakentamishankkeissa (43§, 45§, 46 §).

 

Hankkeen toteuttaminen suunnittelutarvehakemuksessa esitetysti voi estää uusien voimajohtojen toteuttamisen olevan 110 kV rinnalle tai pääradan varteen. ELY-keskus huomauttaa, että Nivalassa on vireillä hankkeita, joilla voi olla liittymistarpeita ko. Uusnivala-Pysäysperä voimajohtoon tai uusien voimajohtojen toteuttamiseen (mm. YVA POPELY/3992/2023). Paineita voimajohtojen kapasiteettiin asettavat myös muut vireillä ja suunnitteilla olevat seudullisesti merkittävät tuulivoimahankkeet.

 

ELY-keskus pitää erittäin tärkeänä hankkeiden yhteensovittamista ja vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Suunniteltu aurinkovoimarakentaminen ei voi muodostua esteeksi Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavoissa osoitetuille voimajohtovarauksille tai olevien voimajohtojen kehittämistarpeille. Näljännevan aurinkotuotantoalueen suunnittelussa tulee huomioida riittävät aluevaraukset voimajohtojen laajenemistarpeisiin tai uusien voimajohtojen toteuttamiselle. Hakemuksesta ei tule esille, onko aurinkovoiman tuotantoalueen liittymisestä sovittu Fingridin kanssa. Myöskään akkuvarastoalueen vaikutuksia voimajohtoon ei ole arvioitu.

 

ELY-keskus toteaa, että hankkeen vaikutuksista lentoliikenteen varalaskeutumispaikkaan tulee pyytää puolustusvoimien sekä Fintrafficin lausunnot.

 

Hankkeen vaikutuksista henkilöjunaliikenteen päärataan tulee pyytää Väyläviraston lausunto riittävien aluevarausten selvittämiksi.

 

Suunnittelutarvehakemuksen maisemaselvityksessä (20.12.2024) on todettu, että aurinkoenergiapuiston merkittävimmät vaikutukset näkyvät maiseman avoimuuden ja näkymien muutoksina. Selvityksen mukaan hankealueen pohjoispuolella sijaitsevat asuinkiinteistöt kokevat maisemassa suurimmat muutokset, kun pellot muuttuvat osittain aurinkopaneelikentiksi. Selvityksessä on todettu, että hankealueen ulkopuoliset metsäalueet saattavat tulevaisuudessa avautua päätehakkuiden myötä, mikä voi lisätä hankkeen näkyvyyttä ympäristössä.

 

Selvityksessä maisemavaikutuksia suositellaan lievennettäväksi suojaistutuksilla, jotka pehmentävät aurinkoenergiapuiston teollista ilmettä ja vähentävät sen näkyvyyttä lähialueilla. Istutusten avulla pyritään myös tukemaan paikallista luonnon monimuotoisuutta.

 

ELY-keskus pitää tärkeänä, että hankkeen maisemavaikutuksia asumiseen lievennetään selvityksessä esitetyllä tavalla. Suojaistutukset tulee istuttaa hankealueelle. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että mikäli hanketoimija ei tee sopimuksia asutuksen ja aurinkovoimapuiston välisen metsäalueen maanomistajien kanssa puuston säilyttämisestä hankealueen pohjoiskoillis- ja itäpuolilla, ei hanketoimija voi vaikuttaa alueen metsänhakkuisiin ja siten asumiseen kohdistuvia heikentäviä maisemavaikutuksia voi muodostua arvioitua enemmän.

 

Hankkeen vaikutusten arvioimiseksi ja vaikutusten vähentämiseksi maakunnallisesti arvokkaalle Malisjokivarren kulttuurimaisema-alueelle tulee huomioida Pohjois-Pohjanmaan museon lausunto.

 

Luonnonsuojeluryhmä

 

Suunnitellun aurinkopuistoalueen luontoarvot on selvitetty kirjoituspöytätyönä (Envineer 2024). ELY-keskus katsoo, että luontoselvitykseksi nimetty raportti sisältää kattavan lähtötietoselvityksen ja sen pohjalta laaditun asiantuntija-arvioinnit, jotka on laadittu huolellisesti selvitystavan epävarmuustekijöitä tunnistaen. ELY-keskus yhtyy luontoselvitysraportissa esitettyyn suositukseen, että ainakin kasvillisuuden, pesimälinnuston ja viitasammakon osalta tulisi tehdä maastotöihin perustava täydentävä selvitys, jotta voidaan poissulkea luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kohdistuvien vaikutusten muodostuminen. ELY-keskus muistuttaa, että luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla 78 §:n mukaan kielletty.

 

Ympäristönsuojeluyksikkö

 

Vesiensuojelu ja vesistövaikutukset

 

Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Hankealueella on pieni tai hyvin pieni riski happamien sulfaattimaiden esiintymiseen. Hakemuksen perusteella hankkeessa ei ole tarvetta alueen kuivatukselle tai uusien ojien rakentamiselle. Suunniteltu huolto- ja- /pelastustiestö rakennetaan ja kaikki olemassa olevat ojat pidetään auki. Hakemuksessa on tuotu esille, että lyhytaikaisia vaikutuksia voi aiheutua rakentamisen aikana, mutta näitä vaikutuksia pyritään vähentämään erilaisilla hulevesien viivytysratkaisuilla.

 

ELY-keskus pitää vesiensuojelun näkökulmasta hyvänä asiana, että alueen kuivatusta ei tarvitsisi lisätä. Kuvauksen perusteella jää epäselväksi, millaisia hulevesien viivytysratkaisuja alueelle suunnitellaan ja onko alueella tarve perata ojia.

 

Mikäli tarkemmassa suunnittelussa ilmenee, että hankealueella on tarve tehdä maaperän muokkausta, kaivaa tai perata ojia, tulee hanketoimijan selvittää Näljännevan aurinkovoimalan vesilain mukainen luvan tarve Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta ja tehdä ojituksesta ilmoitus (vesilaki 5 luku, 6 §).

 

Rakentamislain mukaan veden johtamiseen ja ojittamiseen liittyvä asia ratkaistaan vesilain 5 luvun mukaisesti mm., jos ojitus palvelee asemakaavassa osoitettujen maa- ja metsätalousalueiden maankuivatusta tai ojitus sijoittuu suurimmalta osin asemakaava-alueen ulkopuolelle tai jos ojitus edellyttää aluehallintoviraston lupaa tai ojitustoimituksen päätöstä (rakentamislaki, 132 §).

 

Vesiluvan tarpeen arviointia varten ELY-keskukseen toimitettaviin aineistoihin tulisi sisällyttää vesilain ojitusilmoituksen mukaiset tiedot maankuivatuksen ja ojituksen muutoksista hankealueella mm. esittää uudet hankkeessa toteutettavat ja perattavat ojat sekä riittävät vesiensuojeluratkaisut suhteessa tehtäviin toimiin. Hankealueelle tulisi varata tilaa vesiensuojeluratkaisuille ja estää kuormituksen päätyminen alapuoliseen ojastoon ja vesistöihin.

 

Muuntamot sekä muuntamoiden alla olevat öljynkeräyskaukalot tulee toteuttaa niin, ettei tulva pääse aiheuttamaan riskiä haitallisille päästöille vesistöön. Kaukalot tulisi sijoittaa tulvavaaran yläpuolelle.

 

Vesistöyksikkö

 

Hakemuksen mukaan hankealue sijaitsee osin luoteisosastaan tulvariskialueella, joka huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa.

 

Muuntamokentän ja sähköaseman rakentamisen vaikutusta alueen hulevesien muodostumiseen ei ole hakemuksessa käsitelty. Hulevesiä tulee viivyttää, mikäli muuntamokentän ja sähköaseman rakentaminen lisää läpäisemätöntä pintaa.

 

Hankealue sijaitsee ainakin kahden ojitusyhteisön hyötyalueella (Näljännevan kuivatus ja Näljännevanojan perkaus). Ojitusyhteisöjen kuulemistarve tulee selvittää.

 

Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

 

Suunnittelutarvehakemuksen mukaan aurinkopuisto liitetään tieverkkoon maantieltä 18337 (Maliskyläntie) risteävien yksityisteiden kautta.

 

Hankealueella olevia teitä vahvistetaan tarvittavilta osin, jotta alueelle on mahdollista kuljettaa rakentamisen aikana tarvittava materiaali ja kalusto. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että mikäli maantieltä 18337 alueelle johtavia liittymiä on tarpeen parantaa, leventää, siirtää tai muuten muuttaa, tulee sitä varten hakea liittymälupa Pirkanmaan ELYkeskukselta. Lisätietoa asiasta: https://www.ely-keskus.fi/liittymat.

 

Mikäli hanke aiheuttaa muutostarpeita maantielle, tulee PohjoisPohjanmaan ELY-keskuksesta hakea suunnittelulupaa. Mahdolliset parantamistoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan hankkeesta vastaavan kustannuksella yhdessä niistä vastaavien viranomaistahojen (ELY-keskus tai Väylävirasto) kanssa.

Mikäli maantien tiealueelle on tarpeen sijoittaa putkia, johtoja tai kaapeleita, tulee niitä varten hakea lupa Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoa asiasta: https://www.ely-keskus.fi/kaapelit-johdot-ja-putkettiealueella.

 

Suunnittelutarvehakemuksen mukaan aurinkovoimaloiden aiheuttamat heijastusvaikutukset arvioidaan erittäin vähäisiksi. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että aurinkopaneelit tulee sijoittaa siten, etteivät ne missään olosuhteissa aiheuta häikäisyä maantien käyttäjille.

 

Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella ei ole tällä hetkellä tiedossa tienparannushankkeita, jotka tulisi hankkeessa ottaa huomioon.

 

ELY-keskuksen lausunto YVA-tarpeesta

 

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävät sellaiset hankkeet ja niiden muutokset, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-laki 252/2017 3 § 1 mom.).

 

YVA-lain liitteen 1 hankeluettelo ei suoraan ohjeista aurinkovoimahankkeita. Lähinnä aurinkovoimahankkeita on sovellettu hankeluettelon kohtaan 2 f), jonka perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, joissa yli 200 hehtaarin laajuisen, yhtenäiseksi katsottavan alueen metsä-, suo- tai kosteikkoluonto pysyväisluonteisesti muutetaan toteuttamalla uudisojituksia tai kuivattamalla ojittamattomia suo- ja kosteikkoalueita, poistamalla puusto pysyvästi tai uudistamalla alue Suomen luontaiseen lajistoon kuulumattomilla puulajeilla. ELY-keskus katsoo, että arvioitavana olevan hankkeen ominaisuudet huomioiden YVA-menettelyn soveltamistarvetta ei voida tulkita YVA-lain liitteen 1 hankeluettelon perusteella.

 

YVA-menettelyä voidaan soveltaa myös YVA-lain 3 §:n 2 mom. perusteella yksittäistapausharkintana sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaisi laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon mukaisten hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.

 

Yksittäistapausharkinnassa huomioidaan YVA-lain liitteen 2 mukaisesti hankkeen ominaisuuksien lisäksi sen sijaintiin ja vaikutusten luonteeseen liittyvät seikat sekä YVA-asetuksen 2 §:n mukaisesti luonnonympäristön herkkyys. Lisäksi yksittäistapauksia koskevassa harkinnassa huomioidaan erityisesti YVA-direktiivin 2011/52/EU liitteen II mukaiset hankkeet.

 

Suunnittelutarveratkaisuhakemuksen yhteydessä toimitettujen tietojen, pääasiassa maisemaselvityksen sekä luontoselvitysraportissa esitettyjen aineistoanalyysien pohjalta sekä oman arvionsa perusteella PohjoisPohjanmaan ELY-keskus toteaa, että Oomi Solaris Oy:n Nivalan Näljännevan-Selkänevan aurinkovoimahanke ei edellytä YVA-menettelyä hankeluettelon perusteella, eikä YVA-menettelyn soveltamisesta ole tarpeen tehdä myöskään YVAL 3 § 2 momentin mukaista yksittäistapauksia koskevaa YVA-päätöstä, sillä hanketietojen sekä ympäristön herkkyyden perusteella hankkeesta ei arvioida aiheutuvan sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, että niitä tulisi tarkastella YVAmenettelyssä. Hankkeesta vastaavan esittämissä hakemusasiakirjojen aineistossa on esitetty joitain lievennystoimenpiteitä, joita hankkeen jatkosuunnittelu voi ottaa huomioon.

 

ELY-keskus muistuttaa, että YVA-lain 31 §:n mukaan hankkeesta vastaavan tulee kuitenkin olla riittävästi selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista ja nämä tulee tuoda esille sekä huomioida hankkeen tarvitsemien lupien (esimerkiksi alueidenkäyttö- tai rakentamislain, vesilain) edellytysten arvioinnissa.

 

ELY-keskus ohjeistaa hankkeen jatkosuunnittelussa ja luvituksessa huomioimaan seuraavaa tässä lausunnossa esitetyt seikat, jotta ympäristövaikutukset saadaan pidettyä hyväksyttävällä tasolla.

 

Yhteenveto

 

ELY-keskus pitää erittäin tärkeänä suunnitellun Näljännevan aurinkovoimahankkeen ja alueen muiden hankkeiden yhteensovittamista. ELY-keskus toteaa, että suunniteltu aurinkovoimarakentaminen ei voi muodostua esteeksi voimassa tai vireillä olevissa maakuntakaavoissa osoitetuille voimajohtovarauksille tai niiden kehittämistarpeille.

 

Hankkeesta tulee pyytää lausunnot puolustusvoimilta, Fintrafficilta ja Väylävirastolta.

 

Hankkeen maisemavaikutuksia lähialueen asutukseen tulisi lieventää.

 

ELY-keskus suosittelee kasvillisuuden, pesimälinnuston ja viitasammakon osalta täydentävän maastotöihin perustavan selvityksen laatimista luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kohdistuvien vaikutusten muodostumisen poissulkemiseksi. ELY-keskus toteaa, että luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla 78 §:n mukaan kielletty.

 

ELY-keskus suosittelee, että hankkeen edetessä hankealuetta koskevat vesilain mukaiset ojitusilmoitukset käsiteltäisiin ennen rakentamislupaa koskevaa päätöksentekoa.

 

ELY-keskus toteaa, että hankealueen ojitusyhteisöjen kuulemistarve tulee selvittää.

 

ELY-keskus toteaa, että hanketta koskevassa päätöksenteossa tulee arvioida alueidenkäyttölaissa ja rakentamislaissa asetettujen edellytysten täyttyminen lupaa myönnettäessä.

 

Väylävirasto lausui seuraavaa:

 

Väyläviraston lausunto

 

Rautatien suoja- ja näkemäalue.

Radan läheisyyteen rakennettaessa tulee huomioida ratalain (2.2.2007/110) 37 §:n mukainen rautatien suoja-alue, 38 §:n mukainen rautatien näkemäalue ja 39 §:n mukaiset toimenpiderajoitukset. Ratalain 37 §:n mukainen rautatien suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Suoja-alueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta tai muuta kaivutyötä siten, että muutoksesta voi aiheutua vaaraa tie- tai rautatieliikenteen turvallisuudelle taikka haittaa radanpidolle. Lisäksi Väylävirasto kiinnittää huomiota siihen, että väylien välittömässä läheisyydessä tehtävät maanrakennustyöt on suunniteltava ja toteutettava siten, että tien tai radan vakavuudelle, rakenteille, kunnolle ja kunnossapidolle ei aiheudu riskejä. Aurinkovoimalahankkeen kaikki rakennelmat näyttävät sijoittuvan rautatien suoja-alueen ulkopuolelle, kuten Väylävirasto edellyttää. Väylävirasto ei salli aurinkopaneelien sijoittamista rautatien suoja-alueelle, koska niihin liittyy paloturvallisuusriski ja ne voivat vaarantaa rautatieturvallisuutta.

 

Hankealueen länsirajalla on asemapiirustuksessa osoitettu istutusvyöhyke. Väylävirasto edellyttää, että rautatien suoja-alueelle ei istuteta korkeaksi kasvavaa puustoa, joka voisi kaatuessaan aiheuttaa vaaraa liikenteelle tai haittaa radanpidolle ja rautatielle. Ratalain mukaan radanpitäjällä on tie- tai rautatieliikenteen turvallisuuden sitä vaatiessa oikeus poistaa suoja-alueelta kasvillisuutta tai rajoittaa kasvillisuuden korkeutta.

 

Näljännevan tasoristeys

Kulkuyhteys hankealueelle on Maliskyläntien tasoristeyksen ratakm 674+923 kautta. Tasoristeys on varustettu puolipuomilaitoksella. Tasoristeyksen näkemäalue mahtuu hyvin Väyläviraston hallinnoimalle rautatiealueelle. Asemapiirustuksesta ei käy ilmi, kuinka lähellä tasoristeystä hankealueelle johtava tieliittymä sijaitsee. Väylävirasto huomauttaa, että lähinnä tasoristeystä olevan tieliittymän on oltava vähintään 50 metrin etäisyydellä lähimmästä kiskosta. (Väyläviraston ohje 15/2019, Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 9 Rautatien tasoristeykset).

 

Jos tasoristeyksen käyttö lisääntyy merkittävästi tai sen käyttötarkoitus muuttuu, on tienpitäjän ratalain mukaan haettava lisääntyvään tai muuttuvaan käyttöön oikeuttava Väyläviraston lupa. Tienpitäjänä toimii PohjoisPohjanmaan Ely-keskus. Väylävirasto katsoo, että koska tasoristeyksen ylittävän Malisniementien liikennemäärät ovat jo tällä hetkellä melko korkeat (KVL=1667), ei aurinkovoimalahankkeella todennäköisesti ole suurta vaikutusta tasoristeyksen liikennemääriin, eikä tarvetta tasoristeyslupahakemukselle ole. Hankkeella on kuitenkin hyvä arvioida liikennemäärien mahdollinen kasvu tasoristeyksessä hankkeen takia ja olla tarvittaessa yhteydessä Väylävirastoon.

 

Radan stabiliteetti

Hankkeen suunnittelussa ja sen aikana tulee huomioida rakentamisen vaikutus radan stabiliteettiin. Hankkeella on suunniteltu huoltotiestöä ja kääntöpaikkoja radan läheisyyteen.

 

Mikäli radan läheisyyteen rakentaminen sisältää radan stabiliteettiin mahdollisesti vaikuttavia massojen siirtoja (kaivamista, pengertämistä), louhinta- tai paalutustöitä taikka maaperän kuivatusta tulee niistä aina tehdä riittävät, pohjatutkimuksiin perustuvat, selvitykset radan rakenteiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Geoteknisessä suunnittelussa on otettava kantaa riittävällä tasolla mm. alla mainittuihin asioihin. Luvan myöntävä taho valvoo, että mainitut asiat on otettu suunnittelussa huomioon ja että geoteknisen suunnittelijan osaamistaso kohteen vaativuuteen nähden on riittävä.

 

Suunnitelmat suoja-alueelle tulevista rakenteista tulee toimittaa Väylävirastoon kommenteille ennen rakennustöiden aloittamista. Lisätietoja antaa geotekninen asiantuntija Hannu Siira (p. 029 534 3170, hannu.siira@vayla.fi).

 

Rakennustyöt rautatien läheisyydessä

Lähtökohtaisesti kaikki rakennustoimenpiteet tulee suorittaa kokonaisuudessaan rautatiealueen ulkopuolella, eikä myöskään rakennusmateriaaleja tai -koneita saa säilyttää rautatiealueella. Mikäli rakennustöitä on välttämätöntä tehdä myös rautatiealueella, on niistä aina sovittava Väyläviraston kanssa ratalain (2.2.2007/110) 36 §:n mukaisesti hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. Tällöin kaikessa rautatiealueella tehtävässä työssä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Väyläviraston ohjeita (saatavilla osoitteessa https://vayla.fi/palveluntuottajat/ohjeluettelo) ja työntekijöiltä edellytetään ratatyöturvallisuuspätevyyttä (Turva). Rautatiealueella työskennellessä tulee noudattaa erityisesti Radanpidon turvallisuusohjeita (TURO, Väyläviraston ohjeita 111/2023 tai uudempi) sekä Sähkörataohjeita (Liikenneviraston ohjeita 7/2016 tai uudempi). Kyseiset ohjeet on syytä huomioida työturvallisuuden kannalta myös silloin, kun toimitaan rautatiealueen ulkopuolella, mutta radan välittömässä läheisyydessä.

 

Mikäli rakennustyömaalla käytettävä nostolaite voi ulottua rautatiealueen päälle on sen käytöstä sovittava Väyläviraston kanssa Radanpidon turvallisuusohjeiden luvun 10 mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista (TURO, Väyläviraston ohjeita 40/2022).

 

Radan kuivatusrakenteet ja huoltotie

Väylävirasto edellyttää, että radan kuivatusolosuhteita ei heikennetä rakennustöillä. Alueella sijaitsee yksi ratarumpu km 674+138. Rumpu on vanha kivirumpu, joka tullaan uusimaan jollakin aikajänteellä.

 

Väylävirasto huomauttaa, että radan pohjoispuolella kulkevan radan huoltotien tulee olla käytettävissä radanpitoon keskeytyksittä.

 

Rautatieliikenteen aiheuttama tärinähaitta

Väylävirasto muistuttaa lupahakemuksen käsittelijää ja hakijaa rautatieliikenteen aiheuttamista tärinähaitoista. Väylävirasto ei vastaa junaliikenteen rakennuksille ja rakenteille aiheuttamista tärinähaitoista eikä osallistu niiden ehkäisemisen kustannuksiin. Mahdollisesti tarvittavat tärinän torjuntarakenteet on tehtävä rakennuspaikalle rautatiealueen ulkopuolelle hakijan toimesta ja kustannuksella. Väylävirasto ei osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin tärinän torjunnan kustannuksiin.

 

Häikäisyhaitta

Väylävirasto huomauttaa, että aurinkopaneelit on sijoitettava niin, että niistä ei aiheudu häikäisyhaittaa veturinkuljettajille radan suuntaan.

 

Lumihaitta

Väylävirasto muistuttaa, että talviaikaan raidetta auraavat työkoneet ja myös junat voivat lennättää lunta kauaskin raiteesta, jopa aurinkopaneelien päälle.

 

Mahdollinen sijoitussopimustarve

Mikäli hankkeeseen liittyy tarve sijoittaa johtoja rautatiealueelle, tulee hakea sijoitussopimusta ja rautatiealueella tehtävää työstä koskevaa sopimusta Väylävirastosta. Rautatiealueelle voidaan sijoittaa muita kuin radanpitoon liittyviä johtoja, rakennelmia sopimalla käyttöoikeudesta ja toimenpiteen suorittamisesta Väyläviraston kanssa. Väylävirasto voi tehdä sopimuksen, mikäli käyttöoikeudesta tai toimenpiteestä ei aiheudu vaaraa liikenteelle eikä merkittävää haittaa radanpidolle, eikä työtä tai laitteiden sijoittamista voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Lisätietoa asiasta on saatavilla Väyläviraston internetsivuilla: https://vayla.fi/palveluntuottajat/ammattiliikenne-raiteilla/lomakkeet-jaluvat

 

Hankkeen vaikutukset maisemaan ja naapureihin

 Rakennuspaikka on noin 107 hehtaarin suuruinen useasta tilasta ja määräalasta Nivalan Näljännevalla peltoalueelle sijoittuva kokonaisuus. Alue on maatalouskäytössä. Lähinaapurit sijaitsevat pohjoispuolella noin 150 metrin etäisyydellä sekä luoteispuolella noin 350 metrin etäisyydellä. Selvityksien perusteella hankkeen pääasialliset vaikutukset lähiympäristön asukkaille liittyvät pääasiassa maiseman muutokseen, sillä aurinkopuistot eivät aiheuta melua, välkettä tai hajua.

 

Kaavoitustilanne 

 Alueella on voimassa oleva yleiskaava. Yleiskaavassa hankealue on on varattu teollisuus- ja varastoalueeksi ja reservialueeksi. Alue varataan teollisuustoiminnalle ja siihen liittyvälle varastoinnille. Alueelle saa sijoittaa myös pääkäyttötarkoitusta palvelevia muita tiloja kuten toimisto- ja terminaalitiloja. Kaava-alueen itäosassa radan ja Maliskylän tien itäpuolella olevan T- alueen käyttöönotto vaatii eritasojärjestelyjä tieliikenteen ja radan risteyskohdissa.

 

Hankealueella ovat voimassa Pohjois-Pohjanmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavat. Lisäksi alueella on vireillä Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava.

 

Hankealue on osoitettu voimassa olevassa 1. vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). Hankealueelle on osoitettu pääsähköjohto 110 kV sekä ohjeellinen pääsähköjohto 110 kV. Hankealue rajautuu länsipuolelta maakuntakaavassa osoitettuun merkittävästi parannettavaan päärataan, jossa on varauduttava mm. liikenteen kapasiteetin lisäämiseen.

 

3. vaihemaakuntakaavassa hankealue sijoittuu lentoliikenteen varalaskupaikan suoja-alueelle (sv-3). Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lentoliikenteen varalaskupaikasta johtuvat maankäytön rajoitukset. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 864/2014 158 § mukainen lausunto Trafilta.

 

Hankealueelle on merkitty 3. vaihemaakuntakaavassa ohjeellinen tielinjaus, jota koskee MRL:n 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Hankealueen pohjoispuolelle on merkitty pääsähköjohdon yhteystarve 400 kV. Yhteystarvemerkinnöillä on osoitettu sähköverkon pitkän aikavälin kehittämistarpeet sekä kaavan laatimisvaiheessa toteutumiseltaan epävarmojen tuulivoima-alueiden sähkönsiirtoyhteydet.

 

2. vaihemaakuntakaavassa hankealueen koillispuolelle on osoitettu maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Malisjokivarren kulttuurimaisema. Suunnittelumääräyksen mukaan mm. alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon alueen ominaispiirteet sekä maisema- ja kulttuuriarvot.

 

Hankkeen vaikutukset 

 Vaikutukset kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle

 Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kaavoitukselle tai alueiden käytölle.

 

Maisemalliset vaikutukset ja vaikutukset luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen.

 Näljännevan aurinkopuiston hankealueesta on laadittu erillinen maisemaselvitys Sitowise Oyj:n toimesta. Maisemaselvityksessä todetaan, että hankealue ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella, mutta sen läheisyydessä on arvokasta kulttuuriympäristöä, kuten Kalajokilaakson valtakunnallisesti merkittävä viljelymaisema sekä Katvalan talonpoikaismuseoalue. Alueella on lisäksi Malisjokivarren maakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Maisemaselvitys osoittaa, että hankealueen maisemavaikutukset ovat paikallisia ja rajautuvat merkittävimpien maisemallisten arvoalueiden ulkopuolelle. Paikallisten haitallisten maisemavaikutusten lieventämiseksi maisemaselvityksessä on esitetty lievennyssuosituksena metsäistutusvyöhykkeen toteuttamista Maliskyläntien puoleisten asuinrakennusten suuntaan.

 Vaikutukset yhdyskuntakehitykselle

 Aurinkopuistoa ei ole tarpeen liittää vesijohtoon tai viemäriin.

 

 Hankealueelle on tarkoitus rakentaa sähköasema, johon aurinkovoimala liitetään.

 

 Hankealueen toteutuminen vaatii teiden rakentamista. Kulku aurinkopuistoon tapahtuu Maliskyläntien kautta kautta. Aurinkovoimalan tieliittymien luokitus tulee tarkistaa ja tarvittaessa hakea liittymälupa.

 

 

 

Ratkaisuvalta

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 5 momentin mukaan rakennus­luvan myöntämiselle säädettyjen edellytysten olemassaolon suunnittelutarvealueella ratkaisee

rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen.

 

 Nivalan kaupungin hallintosäännön mukaan tekninen lupajaos päättää rakennusluvan edellytyksistä suunnittelutar­vealueella.

 

Sovelletut oikeusohjeet

 Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaan

 suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennus­luvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jär­jes­tämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopi­vaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden tur­vaamista.

 

 Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne.

 

Esittelijä 

 Rakennustarkastaja Ojala Ari

 

Päätösesitys 

 Tekninen lupajaos suostuu hakemukseen, koska vireillä oleva hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Rakentaminen ei myöskään johda vaikutukseltaan merkittävään rakentamiseen.

Suunnittelutarvepäätös on voimassa kaksi (2) vuotta päätöksen voimaantulosta.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 29.4.2025.

Hakijan on suoritettava 25.5.2016 voimaan tulleen taksan 14 §:n 3.kohdan mukainen maksu, joka on 400 euroa.

Hakijan on haettava MRL n mukainen rakennuslupa ennen rakennustöihin ryhtymistä.

Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta (valitusosoitus liitteenä)

 

Päätös 

 Hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

OTE: Hakija, rakennustarkastaja

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa