Tekninen lupajaos
Pöytäkirja 21.02.2023/Pykälä 14

Teklupaj 21.02.2023 § 14  

556/11.01.00.06/2022  

Ennakkovaikutusten arviointi laadittu: Kyllä [ ] Ei [ ]

Liitteet: Maa-aineslupahakemus, saapunut muistutus ja hakijan vastine

Valmistelija 

 Vt. rakennustarkastaja p. 040 344 7250

HAKIJA

Kamrock Oy

Ylipääntie 93

90440 KEMPELE

Y-tunnus: 2749011-8

KIINTEISTÖ

RN:o 535-404-48-6 (Kallio-Saari), Nivalan kunta, Nivalan kylä

Kiinteistönomistaja: AJ Rock Oy (osa Kamrock Oy:tä)

Koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N 7087550, E 393550

ASIA

Päätös kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta koskevan maa-aineslain (555/1981) 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 47 a §:n tarkoittamasta yhteiskäsittelyhakemuksesta. Toimintaan liittyy myös kierrätysasfaltin ja -betonin murskaus, raaka-aineiden ja tuotteiden välivarastointi ja pintamaiden läjitys.

Lupaa haetaan myös toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA HAKEMUSTEN YHTEISKÄSITTELY

Toiminta on lupavelvollista maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan. Lisäksi toiminta on lupavelvollista ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c) ja 7e) perusteella, kun kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja jossa on kiinteä murskaamo tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

Edelleen toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) mukaan eli muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a), b) ja e) tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista.

MAL 4 a§ ja YSL 47 a §:n mukaan maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee lupa-asian maa-aineslain 7 §:n sekä ympäristönsuojelulain 34 §:n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (VNa 713/2014) 2 §:n kohtien 6 a) ja 6 b) mukaan, sekä kohdan 12 b) pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa mukaan.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus liitteineen on jätetty Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 18.10.2022.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

Alueella on ollut aikaisempaa kallioainesten ottoa ja ottamisaluetta ollaan laajentamassa itään päin. Alueelle on aikaisemmin myönnetty Koneyhtymä V. Kaarlela Oy:lle maa-aineslain mukainen ottamislupa 26.6.2013 ja ympäristölupa 11.12.2008. Luvat myöntänyt taho on ollut Nivalan kaupungin tekninen lupajaos.

Luvat on siirretty Kamrock Oy:n nimiin 24.8.2018.

OTTAMISALUE SEKÄ SEN YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ

Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Nivalan kaupungissa noin kuusi kilometriä Nivalan keskustasta länteen päin. Kulku alueelle tapahtuu valtatietä 28 pitkin, josta louhokselle johtaa noin kilometrin pituinen tie luoteeseen. Toiminta sijoittuu kiinteistölle Kallio-Saari 535-404-48-6. Kiinteistön omistaa AJ Rock Oy.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alueella ei ole kaavamerkintöjä, eivätkä Nivalan asemakaava-alueet ulotu suunnitelma-alueelle. Kiinteistön ympäröivät alueet ovat metsätalouskäytössä. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä toiminta-alueen luoteispuolella. Lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä toiminta-alueen itäpuolella.

Ottamisalueen pinta-ala on 15,4 ha, josta varsinaisen louhinta-alueen pinta-ala on 6,8 ha. Maaperä on tavanomaista moreeni- tai kalliomaastoa. Puusto on suunnitellulta laajennusalueelta pääosin poistettu. Puustoa on laikkuina alueen itä- ja eteläreunalla.

Nykyinen noin 8,6 ha kokoinen louhos sijaitsee kiinteistön ja laajennusalueen länsipuolella. Nykyisen louhoksen ottotaso on +109,0 ja alue toimii myös tukitoiminta-alueena. Suunnitelma-alueella louhittavan kallion päällä on noin yhden metrin verran pintamaata, mutta itäreunassa kallio on paikoin paljastumina. Alin suunnitelman mukainen maa-ainesten ottotaso on +109,0 (N2000).

Suunnitelman ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella ja pohjaveden ylimmän korkeuden on arvioitu olevan tasolla +114,0 (N2000). Lähin pohjavesialue on noin 2,8 kilometriä ottoalueen pohjoispuolella sijaitseva 1. luokan pohjavesialue Vähäsöyrinki (1153507). Ottoalueen läheisyydessä ei ole luonnontilaisia lähteitä tai yksityistalouksien kaivoja. Lähin suojelualue on noin 850 metrin etäisyydellä ottoalueen eteläpuolella sijaitseva luonnonsuojelualue Rimpineva-Linttineva (SACFI1002014). Lähin muinaisjäännös on yli 2,5 kilometrin etäisyydellä ottoalueesta sijaitseva kiinteä muinaisjäännös Kiviniemi (tunnus 535010015).

YLEISKUVAUS TOIMINNASTA

Kamrock Oy hakee ympäristölupaa ja maa-ainesten ottamislupaa kallion louhinnalle ja murskaukselle sekä seuraaville toiminnoille: kierrätysasfaltin- ja betonin vastaanotto, raaka-aineiden ja tuotteiden välivarastointi ja pintamaiden läjitys. Hakemuksen liitteenä on kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma.

Toiminnanharjoittaja hakee alueelle maa-aineslain (555/1981) 21 § ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman. Toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaiseksi tuloa ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi. Alueella on ollut vastaavaa kiviainesten ottoa ja käsittely jo vuosien ajan.

Toiminta sijoittuu Nivalan Kontionkallion alueella sijaitsevalle kiinteistölle 535-404-48-6 (Kallio-Saari). Kiinteistön omistaa AJ Rock Oy, joka on osa Kamrock Oy:tä. Kiinteistölle on myönnetty ympäristölupa 11.12.2008 ja maa-aineslain mukainen ottamislupa 26.6.2013. Luvat myöntänyt viranomainen on ollut Nivalan kaupungin tekninen lupajaos.

Kamrock Oy hakee lupaa 10 vuodelle. Kalliokiviainesta louhittaisiin yhteensä noin 780 000 m3. Louhinnalle ja murskaukselle haetaan yhteiskäsittelylupaa, jolla on tarkoitus korvata erillinen ympäristölupa ja maa-aineslupa. Kiinteistöä Kallio-Saari on käytetty kiviainesten louhintaan aikaisemmin ja hakemuksen mukaisella toiminnalla on tarkoitus jatkaa maa-ainesten ottamistoimintaa.

Kuoritut pintamaat käytetään joko luiskauksiin tai läjitetään tilan pohjoisosassa olevalle pintamaiden läjitysalueelle. Pintamaiden läjitysalueen eteläreunassa sijaitsee myös purkubetonin välivarastointipaikka. Tukitoiminta-alueella sijaitsee purkuasfaltin välivarastointipaikka ja louhittavan kiviaineksen murskaukseen käytettävä siirrettävä murskauslaitos. Ottotoiminnan edistyessä murskauslaitosta siirretään lähemmäksi suunnitelma-aluetta työkoneiden kuljetusmatkojen minimoimiseksi.  

Toiminnanharjoittaja katsoo, ettei toiminnan laajentamisella ja suunnitelman mukaisella otolla jälkihoitotöineen ole merkittävää haitallista vaikutusta alueeseen, sen ympäristöön tai luonnon monimuotoisuudelle. Toiminta ei ennalta arvioiden muuta ympäröivän alueen vesitasapainoa, eikä vaikuta lähimmän pohjavesialueen veden määrään tai laatuun. Hakija katsoo, ettei toiminnalla ole haitallisia vaikutuksia lähimpään luonnonsuojelualueeseen (FI1002014 Rimpineva-Linttineva SAC).

Toiminnassa noudatetaan ns. muraus-asetusta eli valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen ympäristönsuojelusta (VNa 800/2010) ja siinä annettuja ohjeita. Kamrock Oy valvoo, että ottoalueen ja tukitoiminta-alueen toiminnat ovat työturvallisuussäädösten mukaisia, ja että toiminta täyttää työsuojelun, ympäristönsuojelun sekä yleisten säännösten mukaiset vaatimukset.

LAITOKSEN TOIMINTA

Toiminta-alueelta otettava kiviaines

Suunnitelma-alueen pinta-ala on yhteensä 15,4 ha, josta varsinainen ottoalue on 6,8 ha ja tukitoiminta-alue on 8,6 ha. Suunnitelma-alueen ottamisalueella on otettavaa kalliokiviainesta yhteensä 780 000 m3. Keskimääräinen kiviainesten otto on 78 000 m3 vuodessa; määrä perustuu 10 vuoden ajaksi myönnettävälle luvalle. Keskimäärin alueella tuotetaan 200 000 tonnia ja maksimissaan 500 000 tonnia kalliokiviaineksia vuodessa. Alin ottotaso on +109,0 (+N2000). Louhinnan ottosyvyys on alueella noin 8-18 metriä.

Murskattava kiviaines kulkee syöttimen kautta esimurskaimeen, josta kuljettimilla väli- ja jälkimurskaimiin. Seuloilla tuotteet säädellään haluttuihin raekokoihin ja erilaisiin lajitteisiin. Eri lajitteet säilytetään omissa varastokasoissaan, josta ne kuljetetaan kysynnän mukaan käyttökohteisiin. Kiviaineksia voidaan viedä alueelta murskeiden lisäksi myös louheena. Varastointiaika on yleensä alle vuosi.

Ottoalueen pintamaiden paksuuden arvioidaan olevan keskimäärin yksi metri, mutta alueen itäreunassa kallio on paikoin paljastuneena. Kuoritut puhtaat pintamaat läjitetään tilan pohjoisosassa olevalle 2,5 ha kokoiselle läjitysalueelle, jonka täyttötaso on +121,0 (N2000) ja täyttömäärä yhteensä noin 115 000 m3. Pintamaiden kokonaismäärä on louhinnan lopputilanteessa noin 115 000 m3. Laskennallinen pintamaiden määrä on noin 68 000 m3. Läjitettyjen pintamaiden määrä on noin 7000 tonnia vuodessa (t/a), maksimi alle 50 000 tonnia vuodessa. Vuosittaiset tuotteet ja tuotantomäärät on esitetty alla taulukossa 1.

Taulukko 1. Taulukossa on esitetty toiminnan tuotteet ja tuotantomäärät. 

Toiminta-ajat

Murskausta tapahtuu 50-145 vrk vuodessa, kuljetuksia tehdään varastokasoista ympäri vuoden. Hakemuksessa esitetyt kiviainesten louhintaan liittyvät toiminnot sekä päivittäiset ja viikoittaiset toiminta-ajat on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Taulukossa on esitetty toiminnan ajankohdat.

Raaka-aineet, polttoaineet ja muut tuotannossa käytettävät aineet

Tuotannossa käytettävien raaka-aineiden ja polttoaineiden sekä muiden käytettävien aineiden arvioidut vuosittaiset keskimääräiset kulutukset ja enimmäiskulutukset on esitetty taulukossa 3. Toiminnassa pölyämisen estoon käytettävä vesi otetaan louhokseen kertyneistä vesistä.

Taulukko 3. Tähän on koottu tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet, muut tuotannossa käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus sekä vedenkäyttö.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Alue sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Nivalan keskustasta. Kulku alueelle tapahtuu valtatietä 28 pitkin, josta louhokselle johtaa noin kilometrin pituinen tie. Kulkuyhteys alueelle rakennetaan maanomistajien kanssa sovitulle paikalle alueen eteläpuolelle.

Raskasta liikennettä arvioidaan tapahtuvan 0-30 käyntiä vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrä vaihtelee rakennushankkeiden rytmin mukaan. Teitä ei ole päällystettä ja pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla vedellä, joka saadaan louhokseen kertyneistä vesistä.

Energian käyttö

Murskauslaitoksen tarvitsema sähkönkulutus on hakemuksessa arvioitu olevan noin 2,2 kW tai 0,9 l polttoöljyä tuotettua tonnia kohti. Sähkö tuotetaan aggregaatilla.

Tiedot päästöistä ilmaan

Toiminnassa on käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Rala, joka ei ole sertifioitu järjestelmä. Toiminta-alueella kiviaineksen louhinnasta, murskauksesta, lastauksesta ja varastoinnista sekä alueella toimivista työkoneista, kuljetuskalustosta, aggregaateista ja muista laitteista syntyy päästöjä ilmaan. Hakemuksessa esitetyt tiedot päästöistä ilmaan ovat taulukossa 4.

Taulukko 4. Taulukossa on esitetty arviot ilmaan pääsevistä päästöistä.

Hakija on murskausalan asiantuntija ja käyttää parasta mahdollista teknologiaa. Murskaus tapahtuu alhaalla louhoksessa, jolloin louhoksen reunat toimivat suojauksena vähentäen pölyn leviämistä ilmaan. Mahdollista haitallista pölyämistä estetään tarvittaessa lisäksi teiden ja alueen kastelulla ja laitteistojen koteloinneilla.

Tiedot melusta ja tärinästä

Toiminnasta aiheutuu melua ja tärinää. Toiminta-alueella tuotettavan kiviaineksen murskaus, poraus, räjäytykset, rikotus, kuljetus ja lastaus aiheuttavat toiminta-aikana melua ja tärinää. Lähimmissä taloissa suoritetaan alkukatselmukset ennen ensimmäistä räjäytystä. Räjäytystärinäitä valvotaan tärinämittauksilla. Räjäytyksistä ilmoitetaan äänimerkein ja varmistetaan, ettei ulkopuolisia liiku alueen läheisyydessä räjäytysten aikana. Räjäytyksiä suoritetaan 1-5 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. Suurimmat lohkareet rikotetaan kaivinkoneen iskuvasaralla murskausta varten. Ulkopuoliset alan asiantuntijat suorittavat poraukset ja räjäytykset. Poraus ja räjäytysmäärät perustuvat räjäytyssuunnitelmaan.

Murskaus suoritetaan siirrettävillä murskauslaitoksilla. Murskaus tehdään omana työnä ja hakija on murskausalan asiantuntija. Melua vähennetään mm. laitteistojen koteloinneilla sekä sijoittamalla murskauslaitos alas louhokseen, jolloin louhoksen reunat toimivat melusuojauksena.

Melua koskevat tiedot on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 5. Toiminnasta aiheutuvaa melua ja tärinää koskevat tiedot on esitetty tässä taulukossa.

Tiedot maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävistä toimista

Hakemuksessa mainitaan, että alueella säilytettävien ja käytettävien polttoaineiden varastoinnissa käytetään kaksoisvaipallisia, ylitäytönestimillä varustettuja säiliöitä. Tankkausalueiden pohjat tehdään tiiviiksi moreenilla tai muovikalvolla ja tarvittaessa käytetään suojakaukaloa ja katosta.

Louhokseen kertyy sade-, pinta- ja pohjavettä. Ottoalueen vedet pumpataan nykyisen ottoalueen lounaiskulmassa louhittavasta pumppausmontusta kiinteistön rajan eteläpuolella sijaitsevaan rajaojaan. Sadannasta vuosittain kertyvän veden määrän arvioidaan olevan toiminnan loppuvaiheessa laskennallisesti yhteensä noin 240 m3/d ja alkuvaiheessa alle puolet tästä. Pumppausmääriä seurataan pumpun tehon ja pumppausjaksojen keston perusteella. Seurannalla varmistetaan, että veden määrä ei ylitä 250 m3/d muuta kuin hetkellisesti.

Toiminnan edetessä seurataan myös, ettei vesien johtamisesta aiheudu vettymistä. Kiinteistön lounaiskulmaan rajaojaan kaivetaan erillinen selkeytysallas. Mikäli ottoalueen laajentuessa louhokseen kertyvän veden ja tarvittavien pumppausten määrä kasvaa merkittävästi, kunnostetaan ojastoa ja selkeytysaltaita tarvittavissa määrin. Tarvittaessa sovitaan uuden purkuojaston kaivamisesta maanomistajien kanssa sovittavalla tavalla. Pumppaus- ja laskeutusaltaasta sekä purkuojastosta otetaan vesinäytteet mahdollisissa häiriötilanteissa, kuten polttoainevuotojen sattuessa, jolloin puhdistustoimiin ryhdytään välittömästi. Rajaoja seuraa kiinteistöjen rajoja. Purkuvedet laskevat maaston mukaisesti rajaojaa pitkin lounaaseen, missä ne johtuvat suoalueiden ojituksiin. Ojitus ei johda pohjaveden muodostumisalueelle. Purkuvesiä ei kulkeudu suojelualueelle, sillä suoalueen korkeustaso on alempana kuin luonnonsuojelualueella. Louhoksen ympärille rakennettavat maavallit vähentävät pintavesien pääsyä louhokseen.

Tiedot syntyvistä jätteistä, niiden ominaisuuksista ja määristä sekä käsittelystä

Alueella vastaanotetaan jätteiksi katsottavia jakeita eli purkuasfalttia- ja betonia. Betonista erotellaan raudat kierrätykseen ja mursketta käytetään työmaateiden pohjiin. Toiminnasta aiheutuu talous- ja ongelmajätettä sekä jäteöljyjä. Toiminnassa muodostuvat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt toimitetaan niille kuuluviin sijoituspaikkoihin. Hakemuksessa on esitetty arviot muodostuvista jätemääristä, jotka on koottu taulukkoon 6.

Taulukko 6. Hakemuksessa esitetyt arviot toiminnassa muodostuvista jätteistä on esitetty taulukossa. kilogrammoina vuodessa, jätteiden käsittely- ja hyödyntämistapa sekä toimituspaikka.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Hakemuksen liitteenä on esitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma maa-ainesten ottamistoiminnalle.

Toiminta-alueella ei ole erillistä kaivannaisjätealuetta. Kuoritut pintamaat läjitetään toiminta-alueen pohjoisosan pintamaiden läjitysalueelle. Pintamaita käytetään myös ottamisalueen reunojen luiskauksiin. Alueelta poistetut kannot ja hakkuujätteet hyödynnetään maisemoinnissa tai energiantuotannossa.

Luiskauksiin käytettävillä ja tilan pohjoisosaan läjitettävillä puhtailla, humuspitoisilla pintamailla ja moreenilla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Ottamistoiminnan lopputilanteessa ottoalueelle muodostuu vesiallas. Syntyvän vesialtaan vesipinnan alapuolella ei käytetä humuspitoisia maa-aineksia. Tilan pohjoisosan läjitysalue jää metsätalouskäyttöön.

Tukitoiminta-alue sijaitsee nykyisellä louhosalueella. Laajennusalueella maaperä on tavanomaista metsämaata ja kallion päällä on noin metrin kerros moreenia. Laajennusalue tai tukitoiminta-alue eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Maa-ainesten ottamissuunnitelmassa on esitetty tiedot kaivannaisjätteen ympäristövaikutuksista sekä ympäristön pilaantumisen ja muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä.

Yhteenveto kaivannaisjätteistä on taulukossa 7.

Taulukko 7. Taulukkoon on koottu jätehuoltosuunnitelmassa esitetyt kaivannaisjätteiden lajit, määrät ja hyödyntämistoimet.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta

Toiminnan aiheuttamia päästöjä pyritään vähentämään kaluston uusimisella, alueen ja teiden kastelulla, koteloinneilla ja riittävillä huoltotoimilla. Kaikki koneet ja laitteet on valmistettu ja peruskorjattu normaalisti viiden vuoden sisällä. Mahdollisia ulkopuolisia urakoitsijoita vaaditaan käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa. Hakija on murskausalan asiantuntija ja käyttää parasta mahdollista teknologiaa.

Melupäästöjä pyritään vähentämään sijoittamalla murskauslaitos ja tuotekasat alas louhokseen louhinnan edetessä. Melun ei arvioida ylittävän ohjearvoja häiriintyvissä kohteissa, kun toiminnassa noudatetaan alueelle tehdyn meluselvityksen ohjeistuksen mukaisesti.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Läheisin vakituinen asutus sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä ottoalueesta. Lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Pöly, melu ja tärinä asumisalueella jäävät alle raja- tai ohjearvojen. Panostuksia säätämällä huolehditaan, etteivät räjäytystärinät ylitä asutukselle säädettyjä raja-arvoja. Ulkopuoliset alan asiantuntijat suorittavat poraukset ja räjäytykset. Alueen ympärillä käytetään suojauksena aitausta, pintamaavalleja ja lohkareita.

Toiminnalla ei uskota olevan haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Lähin luonnonsuojelualue Rimpineva-Linttineva (SACFI1002014) sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Lähin muinaisjäännös on yli 2,5 kilometrin etäisyydellä sijaitseva kiinteä muinaisjäännös Kiviniemi (535010015). Toiminnalla ei uskota olevan näihin vaikutusta. Ottotoiminnan seurauksena laajennusalueelta poistetaan kasvillisuus ja pieneliöstö, joiden poistumisesta ei arvioida olevan merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille, kun otetaan huomioon kiinteistöä ympäröivä alue.

Toiminnalla ei arvioida olevan haitallista vaikutusta vesistöön tai sen käyttöön. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä veteen eikä louhittava kiviaines sisällä haitallisia mineraaleja tai alkuaineita. Melun ja pölyn leviämistä ympäristöön vähennetään sijoittamalla murskauslaitos alas louhokseen ja koteloimalla laitteistot. Erillisellä selkeytysaltaalla vähennetään kiintoaineen kulkeutumista. Purkuvedet laskevat selkeytysaltaasta maaston mukaisesti suoalueiden ojituksiin. Suoalueen korkeustaso on alempana kuin suojelualueella, joten purkuvesiä ei kulkeudu suojelualueelle.

Toiminnasta ilmaan aiheutuvilla päästöillä ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta ilman laatuun tai ympäristölle.

Toiminta-alue ei sijaitse pohjavesialueella ja lähin tällainen alue on noin 2,8 kilometrin etäisyydellä sijaitseva 1-luokan pohjavesialue Vähäsöyrinki (1153507). Ottoalueen vaikutuspiirissä ei ole luonnontilaisia lähteitä tai yksityistalouksien kaivoja. Toiminnalla ei asianmukaisesti toteutettuna ja polttoaine- ja öljypäästöt torjuen ole haitallisia vaikutuksia maaperään eikä pohjaveden laatuun tai määrään, eikä alueen ojitus johda pohjaveden muodostumisalueelle.

Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä sekä tiedot onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumista

Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä sekä tiedot onnettomuuksien varalta suunnitelluista toimista ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta on esitetty hakemukseen sisältyvässä yleiskuvauksessa. 

Murskaus tapahtuu alhaalla louhoksessa, mikä vähentää melun ja pölyn leviämistä. Panostuksia säätämällä huolehditaan, etteivät räjäytystärinät ylitä asutukselle säädettyjä raja-arvoja. Räjäytykset suunnitellaan siten, ettei toiminnasta aiheudu tärinähaittoja asutukselle. Toiminnasta ei suojatoimenpiteitä noudattaen aiheudu raja-arvoja ylittäviä meluhaittoja asutukselle. Ottoalueen vedet pumpataan nykyisen ottoalueen lounaiskulmaan louhittavasta pumppausmontusta eteläpuoliseen rajaojaan, johon kaivetaan vielä erillinen selkeytysallas. Purkuasfalttia ja -betonia välivarastoidaan, murskaus siirrettävillä asemilla rekisteröinti-ilmoituksilla. Betonista erotellaan raudat kierrätykseen, mursketta käytetään työmaateiden pohjiin. Puhtaita pintamaita läjitetään tilan pohjoisosassa n. 2,5 ha alueelle noin 7000 t/a, maksimi 50 000 t/a. Kokonaismäärä lopputilanteessa on n. 115 000 m3. Pintamaista erotellaan suuret kannot. Niitä säilytetään pintamaiden läjitysalueen reunassa, murskataan noin joka toinen vuosi ja sekoitetaan läjitettäviin pintamaihin tai viedään energiantuotantoon. Määrä on arviolta 5-20 t/a.

Toiminnoissa on riskeinä mahdolliset öljy- tai polttoainevuodot, joihin varaudutaan öljyntorjuntakalustolla. Häiriötilanteessa puhdistustoimiin ryhdytään välittömästi ja tehdään ilmoitus palo- ja pelastus- sekä lupaviranomaisille.

Tarkkailu ja raportointi

Käyttötarkkailua suoritetaan kirjaamalla käyttöpäiväkirjaan tuotantomäärät ja -ajat, käytettävät raaka-aineet, tuotantolajikkeet, vaaralliset jätteet, toimintahäiriöt ja niiden syyt.

Päästö- ja vaikutustarkkailua suoritetaan silmämääräisesti havainnoiden polttoaine- ja öljypäästöjä.

Pohja- ja pintavesiä tarkkaillaan ottamalla häiriötilanteissa, kuten polttoainevuodon sattuessa, louhoksesta pumpattavasta vedestä vesinäytteitä. Puhdistustoimiin ryhdytään välittömästi. Näytteet toimitetaan hyväksyttyyn laboratorioon analysoitavaksi. Häiriötilanteista myös ilmoitetaan välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille sekä lupaviranomaisille.

Jätehuoltosuunnitelman mukaan toiminta ei edellytä tarkkailua tai seurantaa toiminnan aikana ja sen päätyttyä.

Jälkihoito ja maisemointi

Louhoksen reunoja luiskataan kuorituilla pintamailla toiminnan aikana ja sen edetessä vaiheittain. Lopputilanteessa ottoalueelle muodostuu vesiallas, jota voidaan käyttää virkistykseen. Luiskaukset tehdään kaltevuuteen 1:3 ja luiskaukset ulottuvat kaksi metriä lopputilanteen vesialtaan oletetun vesipinnan alapuolella. Ottoalueen pohjataso olisi +109,0 (N2000) ja vesipinta tasolla +114,0 (N2000). Pintamaiden läjitysalueen luiskaukset tehdään alueen eteläreunassa 1:5 ja muilla reunoilla 1:2 kaltevuuteen. Vesipinnan alapuolelle ei käytetä humuspitoisia maa-aineksia. Pohjoisosan alueen läjitystä jatketaan, kunnes ympäristöluvan mukainen läjityskorkeus on saavutettu. Hakemuksessa pintamaiden läjitysalueen täyttötasoksi on ilmoitettu +121,0 (N2000). Jätehuoltosuunnitelmassa katsotaan, että toiminnan loppuessa jätealueen käytöstä poistaminen ei vaadi jälkihoitoa.

Turvallisuus ja liikennejärjestelyt

Louhosalue on suojattu aitaamalla. Lisäsuojausta voidaan tarvittaessa tehdä maavalleilla ja lohkareilla. Alueelle johtavalla tiellä on lukittava puomi, ja tien varteen sijoitetaan riittävän kookkaat varoitustaulut louhosalueesta ja siellä tehtävistä räjäytystöistä. Räjäytyksistä varoitetaan äänimerkein ja huolehditaan, ettei vaara-alueella ole ulkopuolisia. Ulkopuoliset alan asiantuntijat suorittavat poraukset ja räjäytykset. Poraus ja räjäytysmäärät perustuvat räjäytyssuunnitelmaan. Louhoksen ympärille sijoitetaan louhoksesta varoittavia kylttejä. Kamrock Oy valvoo, että ottoalue ja tukitoiminta-alue toimintoineen ovat työturvallisuussäännösten mukaisia.

ASIAN KÄSITTELY

Tiedottaminen

Kamrock Oy:n yhteislupahakemuksesta on kuulutettu 7.12.2022 - 13.1.2023 välisenä aikana Nivalan kaupungin kotisivuilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutuksen ohella nähtävillä Nivalan kaupungin virallisissa kuulutuksissa maa-aineslain 13 §:n mukaisesti.

Hakemuksesta on lisäksi 7.12.2022 lähetetty tiedoksianto, kuulemiskirje, hakemuksen kohteena olevan kiinteistön lähiympäristössä, noin 600 metrin säteellä sijaitsevien kiinteistöjen omistajille. Kirjeeseen on ollut liitettynä toiminnan sijoittumisen osoittavat sijaintikartat.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on määräajassa jätetty yksi muistutus.

Muistutuksessaan hakemuksen kohteena olevan tilan naapurikiinteistön omistajat kiinnittävät huomiota aikaan, jolloin hakija lopettaa toimintansa tai tulevan pumppaamon toiminnan. "Tällä hetkellä on lupa vuokrasuhdetta vastaan ja siihen sisällytettyjen lisäyksien mm. ojien auki pidon suhteen lupa pumpata omistamastamme vesimontusta eteenpäin meidän ojaan louhokselle tullut vesi. Vuokrasuhde on vuosi kerrallaan uusittavaa mallia. Huolenamme on jälkitila, kun allas on täyttynyt vedellä ja meidän vesimonttumme on korkeuskäyrän alin kohta ja siitä maa viettää omistamme metsäkiinteistön läpi, joka olisi eri reitti kuin minne vesi nyt ohjataan. Vesimäärä tulisi olemaan myös suurempi kuin se on nyt. Hulevedet virratessaan aiheuttavat eroosiota sekä vettymistä metsäpohjaan, josta johtuu mm. puuston tuhoutumista emmekä tätä halua tapahtuvan, koska metsäpohja on tunnetusti Nivalan rehevintä ja parasta metsänkasvatus maata. Vaadimme suunnitelmaan myös näille hulevesille, koska se puuttuu hakemuksesta."

Lausunnot

Hakemuksesta on 9.12.2022 pyydetty lausuntoa terveydensuojeluviranomaiselta, joka tuolloin on ollut Peruspalvelukuntayhtymä Kallion terveysvalvonta. Hyvinvointialueen perustamisen myötä tehtäviä on toiminnan uudelleenorganisoitumisen myötä hoitanut Ylivieskan kaupungin terveysvalvonta. Se on antanut hakemuksesta lausuntonsa 5.1.2023 ja siinä todetaan seuraavaa:

"Hakemuksen mukaista toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy.

Lausuntomateriaaleissa ei ole mainintaa, että toimintojen melua olisi mitattu tai mallinnettu. Sisätilojen osalta melun toimenpiderajat määritetään STM:n asetuksessa (545/2015). Asuinhuoneistossa päiväajan keskiäänitason LAeq (klo 7-22) toimenpideraja on 30 dB. Yöaikainen (klo 22-7) unihäiriötä aiheuttava melu, jos erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona LAeq,1h (klo 22-7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Toiminnoista aiheutuva melu ei saa ylittää asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja.

Toiminnasta aiheutuvat pölyävät toiminnot on suunniteltava ja ajoitettava siten, ettei pölyä leviä tarpeettomasti ympäristöön ja pölypäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Toiminnassa syntyvien jätteiden varastointi ja käsittely sekä jätevesien johtaminen ja käsittely tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Jätehuollon järjestämisessä tulee noudattaa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä."

Hakijan kuuleminen ja vastine

Toiminnanharjoittajalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa hakemuksesta annetusta lausunnosta ja muistutuksesta.

Hakijan puolesta on esitetty 18.1.2023 päivätty vastine, jossa todetaan seuraavaa:

"Terveysvalvonnan lausunto, 5.1.2023:

Hakemuksessa on sanottu lähimmän asutuksen sijaitsevan 1,2 km ja lähimmän loma-asutuksen n. 850 metrin etäisyydellä. Etäisyydet on määritelty karttatarkasteluna. Loma-asutukseksi on tulkittu ottoalueen itäpuolella sijaitseva, pieni, peruskartalla vihreällä merkitty rakennus (loma-asutus merkitään maanmittauslaitoksen kartoilla vihreällä). Kyseessä saattaa olla esim. metsästysmaja, koska ilmakuvassa sillä ei erotu tiheän puuston keskeltä edes piha-aluetta, eli se ei välttämättä ole loma-asutusta.

Melumallinnuksia tai melumittauksia ei ole tehty aiemmankaan toiminnan yhteydessä, eikä niille ole tullut tarvetta. Etäisyyden sekä louhoksen seinämien ja metsän melua vaimentavan vaikutuksen vuoksi niille ei ole katsottu olevan tarvetta jatkossakaan. Mikäli lähimpien kiinteistöjen omistajat katsovat melumittauksille olevan tarvetta, hakija on valmis niitä teettämään.

Pölyämisestäkään ei ole tähänkään asti aiheutunut haittoja. Louhoksen seinämät ja murskauslaitoksen koteloinnit estävät pölyn leviämistä ja tarvittaessa käytetään kastelua, joten haittoja ei esiinny jatkossakaan.

Toiminnassa ei synny jätevesiä. Alueelta johdetaan vain louhoksen pumppausvesiä, joiden mukana mahdollisesti pieniä määriä esim. kasteluvesiä, jotka sisältävät vain kiviaineksesta irronnutta hienoainesta, jotka nekin johdetaan selkeytysaltaiden kautta. Terveyshaittoja ei synny.

Muistutus, 28.12.2022

Muistutuksessa ollaan huolissaan, voiko louhoksesta sen täytyttyä toiminnan loputtua valua vettä luoteispuoleisen kiinteistön Välikontio 535-408-34-3 metsäalueelle aiheuttaen eroosiota ja vettymistä.

Vastine:

Hakija on valmis rakentamaan maavallin kyseisen kiinteistön puolella nykyisin sijaitsevan vesialtaan luoteisreunaan, altaan oletetun täyttymisvesipinnan, +114,0 (N2000) yläpuoliselle tasolle, mikä estää lopputilanteen altaan vesien valumisen metsäalueelle."

Esittelijä 

 Vt. rakennustarkastaja Ojala Ari

Päätösesitys 

 Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Kamrock Oy:lle maa-aines- ja ympäristönsuojelulakien mukaisen yhteiskäsittelyluvan kallion louhintaan, louheen jatkokäsittelyyn ja murskaukseen sekä kierrätysasfaltin ja -betonin murskaukseen, raaka-aineiden ja tuotteiden välivarastointiin ja pintamaiden läjitykseen Nivalan kaupungissa ns. Kontionkallion alueella sijaitsevalle kiinteistölle Kallio-Saari (535-404-48-6). Kiinteistön omistaa AJ Rock Oy, joka on osa Kamrock Oy:tä.
Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksen ja siihen liitettyjen suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti.

LUPAMÄÄRÄYKSET
YLEISET LUPAMÄÄRÄYKSET

1. Laitoksen toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VNa 800/2019), ellei tässä päätöksessä annettavissa lupamääräyksissä muuta määrätä.

2. Kalliokiviainesten louhintaa ja murskausta saa harjoittaa kiinteistölle Kallio-Saari (535-404-48-6) sijoittuvalla ottamisalueella siten kuin 18.10.2022 päivätyissä hakemusasiakirjoissa ja suunnitelmakartoissa ja leikkauspiirroksissa on esitetty.
Purkuasfaltin välivarastointia voidaan harjoittaa nykyisen louhosalueen länsireunassa. Puhtaiden pintamaiden läjitystä ja purkubetonin välivarastointia voidaan harjoittaa tilan pohjoispuolella pintamaiden läjitysalueella. Puhtaiden maa-ainesten käyttäminen louhosalueen luiskauksissa ja maisemoinnissa on kuitenkin sallittu siinä määrin kuin lupaviranomainen asiasta erikseen päättää.

Ottamisalue on merkittävä selkeästi ennen toiminnan aloittamista ja merkitsemisestä on ilmoitettava lupaviranomaiselle.

3. Louhoksen ja naapurikiinteistöjen väliin tulee jättää vähintään 30 metriä leveä suojavyöhyke, jolta maa-aineksia ei saa ottaa. Suojavyöhykkeellä voi olla pintamaista ja esimerkiksi irtolohkareista rakennettuja suojarakenteita siten, että suojarakenteen ulkoreunan etäisyys naapurikiinteistön rajasta on vähintään viisi metriä.

LUVAN VOIMASSAOLO, TUOTANTOMÄÄRÄ JA TOIMINTA-AIKA

4.Lupa on voimassa siihen saakka, kunnes luvassa sallitut maa-ainekset on otettu loppuun, kuitenkin enintään 28.2.2033 saakka. Sallittu ottamismäärä on enintään 780 000 m3 kalliokiviaineksia. Vuotuiseksi ottamismääräksi muodostuu siten keskimäärin 78 000 m3.

Mikäli vuotuinen ottamismäärä poikkeaa suunnitellusta, tulee siitä ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle vuotuisen valvontamaksun muuttamiseksi.

5. Laitoksella saa valmistaa kalliokivimursketta keskimäärin 200 000 t/a ja enintään 500 000 t/a.

Laitoksen alueelle voidaan tuoda, käsitellä, läjittää ja loppusijoittaa puhtaita maa-aineksia/pintamaita keskimäärin 7000 t/a, mutta kuitenkin alle 50 000 t/a, siten kuin hakemusasiakirjoissa ja edellä lupamääräyksessä 2 on todettu.

Alueelle tuodun, siellä välivarastoitavan, hyötykäyttöä varten käsiteltävän ja loppusijoitettavan maa-aineksen sekä vastaanotetun, välivarastoidun ja murskatun kierrätysasfaltin (enintään 1000 t/a) ja -betonin (enintään 5000 t/a) tulee täyttää valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017 liitteessä 2 ja liitteessä 3 todetut raja-arvot ja laatuvaatimukset.

Näitä materiaaleja ei kuitenkaan voi loppusijoittaa missään muodossa louhoksen pohjalle.

6. Toimintaa voi harjoittaa siten, että murskaaminen on sallittu arkipäivisin maanantaista perjantaihin kello 7.00-22.00, poraaminen arkipäivisin kello 7.00-21.00 sekä rikotus arkipäivisin kello 7.00-18.00 ja räjäyttäminen arkipäivisin kello 8.00-18.00. Kuormaamista ja kuljetusta voi tehdä ympäri vuorokauden päivittäin.

7. Louhinnan ja murskaamisen aloittamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava mahdollinen urakoitsija yhteystietoineen sekä esitettävä arvio toiminnan kestosta. Toimintajakson päättymisestä on niin ikään ilmoitettava lupaviranomaiselle.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN

8. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvan hakijan on jätettävä Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 25 000 euron suuruinen vakuus jälkihoitotoimenpiteiden suorittamisen varmentamiseksi sekä ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttumisen varalta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään kuusi kuukautta luvan päättymisen jälkeen eli 31.8.2033 saakka. Vakuuden määrää on mahdollista eri päätöksellä muuttaa luvan voimassaoloaikana.

MAA-AINESTEN OTTAMINEN SEKÄ MAAPERÄN JA POHJAVEDEN SUOJELU

9. Ottamisen saa tällä luvalla toteuttaa enimmillään tasoon +109,0 (N2000). Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkomerkintöjä, joiden säilymisestä alueella on huolehdittava.

10. Ottamisalueesta ei saa aiheutua missään toimintavaiheessa vaaraa ympäristölleen. Ottamisalue tulee merkitä maastoon selvästi. Ottamisalue on aidattava vähintään 1,5 metriä korkealla teräsverkkoaidalla. Lisäksi suojina tulee käyttää selvästi havaittavia lohkareita putoamisen ja vahinkojen estämiseksi.
 
Alueen sisääntulotielle on asennettava varoitustaulut varoittamaan sivullisia alueella liikkumisen vaarallisuudesta. Tarvittaessa ottamisalueelle johtava tie on suljettava lukittavalla puomilla.

Louhoksen ympärillä olevan aidan, maanpenkereen ja varoitusmerkintöjen kuntoa tulee tarkkailla ja tarvittaessa korjata ne niin, että alueella mahdollisesti liikkuville ihmisille tai eläimille ei aiheudu tarpeettomia vaaratilanteita.

11. Ottaminen ja kiviainesten kuljetukseen liittyvät tiejärjestelyt tulee toteuttaa siten, että ottamisalueen läheisille kiinteistöille säilyy esteetön kulkumahdollisuus koko ottamistoiminnan ajan ja sen jälkeen.

12. Toiminta on järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja maa-ainesesiintymää tulee hyödyntää säästeliäästi ja taloudellisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

13. Ulkopuolisten pintavesien pääsy louhokseen tulee estää rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten maavalleilla ja -kynnyksillä.

Luvanhaltijan on tehtävä maavalli ulottuen muodostuvan altaan oletetun täyttymispinnan +114,0 (N2000) yläpuoliselle tasolle, estämään kaivantoon kertyvien vesien valuminen kiinteistön 535-408-34-4 metsäalueelle. Vallirakenteen toteuttamisen yksityiskohdista on sovittava ko. kiinteistön omistajan kanssa.
Ottaminen ja jätejakeiden varastointi ja käsittely eivät saa vaikuttaa haitallisesti pohjaveden määrään tai laatuun.

14.Poltto- ja voiteluöljyn ym. ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi sekä koneiden ja autojen säilytys on alueella kielletty ilman sellaisia suojarakenteita, joilla maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaara poistetaan.

Toiminnassa käytettävien työkoneiden tankkauspaikka tulee sijoittaa alueelle siten, että vaaraa polttonesteiden tai muiden veden laadulle haitallisten aineiden kulkeutumisesta pohjaveteen ei ole.  Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Koneiden pienimuotoisiakaan huolto- ja korjaustöitä ei saa suorittaa kaivannon pohja-alueilla. Suuremmat huolto- ja korjaustyöt tulee tehdä suunnitelma-alueen ulkopuolella niille varatuissa tiloissa.

Polttoainesäiliöt ja muut haitalliset kemikaalit tulee poistaa alueelta kunkin toimintajakson päätyttyä. Aina säiliön siirron yhteydessä maaperä tulee tarkastaa ja mahdolliset valumat tulee poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä kaikissa ottamisen vaiheissa. Mikäli maaperään tai pohjaveteen onnettomuuden seurauksena pääsee öljyä tai muuta veden laadulle haitallista ainetta, on siitä välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi ilmoitettava Hyvinvointialueen pelastuslaitokselle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Saatavilla tulee olla riittävästi imeytysmateriaalia.

Kiviainesten, samoin kuin jätejakeiden varastokasat tulee poistaa alueelta tämän luvan voimassaoloaikana ennen alueen jälkihoitotöitä. Jätejakeiden varastoalueiden pohjamassa on vaihdettava, mikäli siihen on sekoittunut jätettä.

MELUN TORJUNTA

15. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla päivisin klo 7.00-22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä muina aikoina ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq). Mikäli ilmenee, että toiminnasta saattaa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa, tai muutoin on syytä olettaa, että valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetyt ulkomelun ohjearvot ylittyvät häiriintyvissä kohteissa, niin lupaviranomainen voi velvoittaa luvan haltijan selvittämään melutilanteen ja poistamaan meluhaitan.

16. Luvan haltijan tulee riittävin suojaustoimenpitein estää kiviainesten räjäyttämisestä, louhinnasta, murskaamisesta, kuormaamisesta ja kuljettamisesta aiheutuvan haitallisen melun leviäminen alueen ympäristöön. Murskauslaitos tulee sijoittaa louhoksen pohjalle sekä toiminnan melu- että pölyhaittojen vähentämiseksi. Kiviaines- ja muiden maa-ainesten varastokasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen ensisijaisesti melulle altistuvien kohteiden suuntaan.

Räjäytystyön mitoitus ja laajuus tulee mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja toteuttaa siten, että ympäristöön johtuvaa melua ja tärinää voidaan rajoittaa.

PÖLYN TORJUNTA

17. Kiviaineksen louhinta ja murskaus tulee toteuttaa siten, että pölyn leviämistä ympäristöön estetään mahdollisimman tehokkaasti. Murskauslaitoksen ja varastokasojen sijoittelulla on estettävä häiritsevän pölyn leviäminen ympäristöön kuten lupamääräyksessä 16 on velvoitettu. Murskausalueen pölypäästöjä on tarvittaessa rajoitettava kastelemalla murskattavaa kiviainesta sekä kastelemalla tai suojaamalla läjitys- ja tiealueita.

18. Murskauslaitoksen aiheuttamaa pölyä tulee rajoittaa säätämällä kuljettimien putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, koteloimalla kuljettimen ja seulat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

19. Mikäli ilmenee, että toiminnasta saattaa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa, tai muutoin on syytä olettaa, että säädetyt pölyn raja-arvot ylittyvät häiriintyvissä kohteissa. lupaviranomainen voi velvoittaa luvan haltijan selvittämään pölyn leviämistä sekä poistamaan pölyhaitan.

RÄJÄYTYSTYÖT

20. Räjäytystöitä alueella voi suorittaa vain asianomaiset luvat omaava toiminnanharjoittaja. Räjähdysaineiden käyttö tulee toteuttaa Turvatekniikan keskuksen hyväksymällä tavalla.

Kiviaineksen ottajan on tehtävä työmaasta louhinta- ja räjäytystöiden turvallisuussuunnitelma, jonka perusteella räjäytykset voidaan mitoittaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa toisen omaisuudelle tai alueen ympäristölle ja asutukselle. Louhintaräjäytykset tulee toteuttaa laaditun räjäytyssuunnitelman mukaisesti.

Mikäli alueella on tilapäisesti tarpeen suorittaa räjäytyksiä muina aikoina, tulee niistä ilmoittaa etukäteen Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Räjäytyksissä käytettävät kertapanostukset on oltava riittävän pieniä, jolla estetään vahinkojen aiheutuminen alueen ympäristölle. Luvan haltija on velvollinen korvaamaan kaikki louhinnasta ja murskauksesta kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheutuvat vahingot.

Mikäli räjähdysaineita poikkeustapauksissa joudutaan väliaikaisesti varastoimaan alueella, ne on säilytettävä lukitussa ja valvotussa tilassa siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa henkilöille, omaisuudelle tai ympäristölle.

JÄTTEET JA JÄTEVEDET

21. Ottamisalueelle ei saa sijoittaa jätteitä. Kunkin toimintajakson päätyttyä sinne kertyneet jätteet tulee poistaa alueelta ja alue on siistittävä. Välivarastoitavat ja jalostetut jätejakeet on toimitettava säännöllisesti ja viimeistään kolmen vuoden kuluessa erän vastaanottamisesta käyttökohteisiinsa tai muuhun luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Toiminnan päättyessä kaikki jätejakeet on poistettava alueelta. Jätejakeet on varastoitava erillään toisistaan ja hakemusasiakirjoissa osoitetuilla alueilla.

22. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin. Hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet on kerättävä kannelliseen jäteastiaan ja toimitettava jätekeskukseen tai jätteiden lajitteluasemalle. Vaaralliset jätteet on varastoitava erillään muista jätelajeista suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Jos vaarallisia jätteitä luovutetaan siirtoa varten, on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä (Jokilaaksojen jätelautakunta). Luvanhaltijan on valvottava sitä, ettei aluetta käytetä kaatopaikkana. Alueelle pääsy on tarvittaessa estettävä.

23. Mikäli toiminnassa syntyy sosiaalitilojen jätevesiä, ne tulee johtaa umpisäiliöön, josta ne on toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai muuhun Vesikolmio Oy:n osoittamaan vastaanottopisteeseen. Sosiaalitiloissa voidaan käyttää myös kuivakäymälää, jonka jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Alueen maaperään ei saa laskea käsittelemättömiä jätevesiä tai kuivakäymäläjätteitä.

24. Alueella tämän luvan mukaisesti varastoitavien ja käsiteltävien jätejakeiden tulee olla ns. puhtaita ja täyttää valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017 liitteessä 2 todetut vaatimukset. Puhtaiden maa-ainesten loppusijoitusalue tulee toteuttaa siten, että toiminnasta aiheudu haittaa, kuten vettymistä naapurikiinteistöille.

JÄLKIHOITOTYÖT

25. Ottamisalueen jälkihoito on tehtävä vähintään siten kuin Ympäristöministeriön oppaassa 2020:24 "Maa-ainesten ottaminen", luku 7, on esitetty. Toteutettavia jälkihoitotöitä ovat siten mm. alueen siistiminen ja soveltumattoman käytön estäminen, alueen muotoilu ympäristöön sopivaksi, tiivistyneiden alueiden kuten kulkuväylien ja varastokenttien pehmentäminen sekä pintamaiden palauttaminen kasvualustaksi ja sen metsittäminen.

26. Maisemointia tulee toteuttaa ottotoiminnan edetessä. Louhoksen reunat tulee muotoilla kaksi (2) metriä kaivannon arvioidun täyttymisvesipinnan alapuolelle saakka kaltevuuteen 1:3 siten, että luiskien yläosat muotoillaan alueen muuhun ympäristöön sopiviksi. Kuoritut pintamaat tulee sijoittaa hakemuksen mukaisesti ja osin hyödyntää alueen maanparannukseen. Humuspitoisia pintamaita ei saa käyttää täyttymisvesipinnan alapuolisten luiskien muotoiluun. Louhoksen pohjalta tulee poistaa erityisen terävät kallio- ja kiviainekset ennen kaivannon lopullista täyttymistä vedellä. Toiminnan loputtua kaikki maa-ainesten varastokasat tulee poistaa. Varastokasojen pohjat sekä tiivistyneet kulkureitit tulee möyhiä ja pehmentää, lukuun ottamatta alueelle jäävää tiestöä ja veden alle jääviä osia, sekä alue tulee metsittää istuttamalla puiden taimet metsähoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti.

TARKKAILU- JA KIRJANPITOMÄÄRÄYKSET

27. Tukitoiminta-alueen suojausrakenteita ja mahdollisia polttoaine-, öljy- ja muita kemikaalipäästöjä tulee tarkkailla säännöllisesti.

28. Luvanhaltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle alueelta otetun maa-aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus tulee tehdä myös vuosilta, jolloin ei ole ollut ottoa. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisellä ilmoituslomakkeella, josta tiedot siirtyvät valtakunnalliseen maa-aineslupa -tietojärjestelmään (NOTTO). Mikäli ottotietoja ei ilmoiteta sähköisellä ilmoituslomakkeella, tiedot voi toimittaa vaihtoehtoisesti kirjallisesti tai sähköpostitse Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka kirjaa ne NOTTO-järjestelmään.

29. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpidosta tulee laatia vuosiyhteenveto, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:
.kalliosta irrotetun kiviaineksen määrä;
.murskauslaitoksen toiminta-ajat, raaka-ainetiedot ja tuotantomäärät;
.varastoidut kiviainestuotteet ja niiden määrät vuoden lopussa;
.polttoaineen, öljyn ja muiden kemikaalien varastointi- ja käyttömäärät;
.muodostuneet jätteet ja vaaralliset jätteet sekä niiden edelleen toimittaminen;
.laitoksella suoritetut huoltotoimenpiteet;
.ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet;
.alueelle hyödynnettäväksi ja jatkojalostettavaksi tuotujen maa-aines- ja jätejakeiden laatu (jäteluokitus), määrä, alkuperä, mahdolliset analyysit, jakeille tehdyt toimenpiteet, varastoidut määrät sekä tiedot niiden toimittamisesta hyötykäyttökohteisiin, määrineen ja kohdetietoineen.
Kirjanpidossa ja sen yhteenvedon laatimisessa tulee kuitenkin noudattaa, mitä jätelainsäädännössä siitä määrätään.

30. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Vuosiyhteenveto on toimitettava lupaviranomaiselle seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, viranomaisen määräämällä tavalla.

KAIVANNAISJÄTTEIDEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

31. Kaivannaisjätteiden varastoimisessa, käsittelemisessä ja hyödyntämisessä on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa sekä mitä tässä päätöksessä on määrätty näiden käsittelemisestä sekä käyttämisestä alueen maisemoimisessa.
32. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi.

ALUEEN HOITO JA VALVONTA

33. Laitokselle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava lupaviranomaiselle. Asiaton pääsy alueelle on estettävä rakenteellisin keinoin, kuten aitaamalla alue.

34. Luvanhakija vastaa siitä, että mahdolliset ulkopuoliset urakoitsijat saavat tämän päätöksen sekä tarpeelliset toimintaan liittyvät asiakirjat tietoonsa ja noudattavat niitä.

TOIMINNAN MUUTTAMINEN JA LOPETTAMINEN

35. Laitoksen toiminnan ja valvonnan kannalta olennaisista muutoksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus lupaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Luvanhaltijan vaihtumisesta on uuden haltijan ilmoitettava viipymättä kirjallisesti lupaviranomaiselle. Luvanhaltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

36. Lupaviranomaiselle on varattava mahdollisuus tarkastaa laitos, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki ympäristöluvan edellyttämät toimenpiteet sekä vaatimukset on täytetty. Alueella tulee valvontaviranomaisen erillisestä vaatimuksesta tehdä tarpeelliseksi katsottavia maaperä-, vesi-, ja pohjavesiselvityksiä niin toiminnan aikana kuin sen päätyttyäkin.

37. Lupa-ajan päättyessä, tai toiminnan loppuessa jo ennen tätä, hakijan on pyydettävä Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta alueen lopputarkastus.

PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTTÖÖNOTTO

38. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ympäristönsuojelutoimenpiteenä. Päätöksen muutosta voidaan vaatia, mikäli käytössä olevaa tekniikkaa parantamalla voidaan ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta vähentää niin, ettei siitä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia.

LAINVOIMAA VAILLA OLEVAN PÄÄTÖKSEN NOUDATTAMINEN

Lupaviranomainen määrää tämän luvan antaessaan, hakijan pyynnöstä, että maa-ainesten ottaminen ja murskaus voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, lupamääräystä 6 soveltaen, Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle asetettavaa 5000 euron vakuutta vastaan. Vakuuden tulee olla asetettuna ennen toiminnan aloittamista.

Lupaviranomainen on katsonut, että hakijan esittämä lupapäätöksen noudattaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Alueella on ollut aiemminkin voimassa sekä maa-aineslupa että ympäristölupa tässä luparatkaisussa ratkaistuun toimintaan rinnastettavalla tavalla. Toiminnan aloittamisella ei ole sellaisia vaikutuksia esim. ympäristön tilaan tai asianosaisten asemaan, että toimintaan ryhtyminen tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi.

PERUSTELUT
LUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimuksen sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti, toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Alueella on ollut aikaisempaa maa-aineksen ottamistoimintaa. Nyt haettu lupa on jatkoa alueella toimineen yrityksen toimintaan. Louhintaa on aikaisemmin suoritettu kiinteistön 535-404-48-6 länsipuolella ja louhinta etenee alueen itäreunaan. Lupahakemuksessa esitetty toiminta ei ole kaavan vastaista: alueeseen ei kohdistu maakuntakaavan aluevarauksia eikä kohteen alueella ole osayleiskaavaa eikä asemakaavaa.

Kohde sijoittuu Kalajoen valuma-alueelle, tarkemmin Kalajoen keskiosan Padingin alueelle (53.03). Kalajoen ja useimpien sen sivu-uomien veden laatu on tyydyttävää tai jopa välttävää. Luvan kohteena olevalta louhoksesta ei tällä hetkellä päädy valumavesiä eikä pumpattujakaan vesiä louhoksen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittaja pumppaa louhokseen kertyvää hulevettä tarvittaessa louhoksen eteläpuolella sijaitsevaan rajaojaan, johon vedet kulkeutuvat erillisen selkeytysaltaan kautta. Tarvittaessa ojastoa ja selkeytysaltaita kunnostetaan tarvittavissa määrin ja sovitaan uuden purkuojaston kaivamisesta. Vedet kulkeutuvat rajaojaa pitkin kauemmas suoalueiden ojituksiin, eikä ojitus johda pohjaveden muodostumisalueelle, eikä vesien uskota korkeustasoeron takia joutuvan suojelualueelle. Toiminnalla ei siten ole oleellista merkitystä vesienhoidon ja sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Kontionkallion louhosalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sellaisen lähituntumassa. Etäisyys lähimpään merkittävään pohjavesialueeseen (1153507 Vähäsöyrinki) on 2,8 kilometriä.

Luvan kohteessa tai sen vaikutusalueella ei sijaitse suojelukohteita eikä ole tiedossa muitakaan merkittäviä suojeltavia esiintymiä. Ottamisalue on ollut kiviainesten ottoalueena aikaisemmin. Ottamisalueelta ei tunneta luonnonsuojelulain 29 §:ssä tarkoitettuja suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kohteen vaikutusalueella ei sijaitse Natura-verkostoon kuuluvia kohteita eikä muitakaan luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja alueita tai yksittäisiä kohteita. Etäisyys lähimpään suojelualueeseen (FI1002014 Rimpineva-Linttineva) on noin 850 metriä. Ottaminen sijoittuu nykyiselle louhosalueelle, on jatkoa aiempaan toimintaan ja se sijoittuu myös riittävän etäälle asutuksesta ja muista mahdollisesti häiriintyvistä kohteista. Ottamistoiminta ei siten aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.
Yhteiskäsittelylupa on siten, ottaen huomioon myös annetut lupamääräykset, ollut myönnettävissä.

LUPAMÄÄRÄYSTEN YLEISET PERUSTELUT

Määräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimenpiteet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (9.12.1983/928). Samassa pykälässä on säädetty, mistä määräykset on annettava.

LUPAMÄÄRÄYSTEN YKSILÖIDYT PERUSTELUT

Lupamääräys 1: Perustuu asetukseen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. (VNa 800/2010).

Lupamääräykset 2-3: Ottamissuunnitelmassa ja siihen liittyvissä kartoissa ja piirroksissa on määritelty ottamisalue poikkileikkauksineen. Ottamisen rajoihin nähden on määrätty säilytettäväksi suojavyöhykkeet toiminnan haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi. (MAL 11 §; YSL 17 ja 52 §).

Lupamääräykset 4-5: Yhteiskäsittelylupa on myönnetty haetulle kiviainesmäärälle ja hyödyntämistä varastoitavien ja käsiteltävien ainesten määrille kymmeneksi (10) vuodeksi (YSL 87 §; MAL 10 §). Lupamääräysten 4 ja 5 tarkoituksena on myös tuotantoa ja tuotantomääriä rajoittamalla ehkäistä toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 52 §).

Lupamääräys 6: Tarkoituksena on ehkäistä lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvat ympäristöhaitat (YSL 52 §; NaapL 17 §). Louhinta ja murskaus sijoittuvat siten, että valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VNa 800/2010) mukaiset vähimmäisetäisyydet lähimpiin asuinkiinteistöihin täyttyvät. Etäisyys lähimpään asutukseen on noin 1,2 km ja lähimpään vapaa-ajan asutukseen on 850 metriä. Toiminnan rajoittaminen siinä määriin kuin valtioneuvoston asetuksessa asetuskivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 8 §:ssä säädetään, ei ole tarpeen em. etäisyyksien perusteella. Siten murskaaminen sallitaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin kello 7.00-22.00, poraaminen arkipäivisin kello 7.00-21.00 sekä rikotus arkipäivisin kello 7.00-18.00 ja räjäyttäminen arkipäivisin kello 8.00-18.00. Kuormaamista ja kuljetusta voi tehdä ympäri vuorokauden päivittäin.

Määräyksellä on rajoitettu toiminnasta aiheutuvaa melupäästöä. Lupamääräyksen mukaisesti toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja häiriintyvissä kohteissa ja tarvittaessa luvan haltijan on selvitettävä melutilannetta ja poistettava meluhaitta. Luvan haltija on velvollinen huolehtimaan riittävästä melun torjunnasta.

Luvan haltija on velvollinen huolehtimaan riittävästä melun torjunnasta. Vaikka asetuksen mukaiset vähimmäisetäisyydet täyttyvät, perustellusta syystä voidaan kuitenkin luparatkaisussa antaa asetusten tarkoittamia ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksia ankarampia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan ympäristönsuojelulain 5 §:n 2 kohdan mukaan sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Liikennettä ja liikenneturvallisuutta koskevan määräyksen tavoitteena on myös toiminnasta johtuvien haittojen vähentäminen.

Lupamääräys 8 on annettu toimintaa koskevan vakuuden asettamiseksi. Maa-aineslain 12 §:n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus lupamääräyksissä määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta.

Lupamääräykset 9-11 on annettu toiminnan haitallisten vaikutusten välttämiseksi ja rajoittamiseksi. Alin ottotaso on määrätty hakemuksen mukaisesti. Ottotason valvomiseksi on määrätty korkotasojen riittävästä merkitsemisestä. Päätöksessä on annettu määräyksiä ottamisalueen rajaamiseksi ja merkitsemiseksi. (MAL 11 §).

Lupamääräykset 12-14 on annettu maaperän sekä pinta- ja
pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Toiminnassa on ennalta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteista on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten viranomaisohjeiden antamiseksi. Välittömiin torjuntatoimiin ryhtymisestä on annettu määräys, jotta poikkeustilanteesta aiheutuvat haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. (YSL 14-17, 19, 52, 123, 134 §).

Lupamääräykset 15-16 on annettu toiminnasta aiheutuvan melun torjumiseksi. Murskauslaitoksen ja varastokasojen asianmukaisella sijoittamisella on huomattava vaikutus melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. (VNp 993/1992; YSL 52 §; NaapL 17 §).

Lupamääräysten 17-20 tarkoituksena on terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen, mm. rajoittamalla toiminnasta aiheutuvaa pölyhaittaa ja pölyn leviämistä sekä varmistamalla, että räjäytystöiden haitalliset vaikutukset rajoittuvat mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 52 §; NaapL 17 §).

Lupamääräykset 21-24: Jätehuolto on hoidettava jätelain ja Nivalan kaupungissa voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toimittamalla jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. (JäteL 8, 13, 121 §.) Sosiaalitilojen jätevesien asianmukainen käsittely estää maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen sekä ulosteperäisten bakteerien leviämisen. (YSL 16-17, 52 §.) Alueelle hyödyntämistä ja jalostamista varten tuotavien jätejakeiden tulee olla puhtaita ja täyttää tähän liittyvät oikeusohjeet.

Lupamääräykset 25-26: Maisemointia koskevat lupamääräykset on annettu alueen siistimiseksi toiminnan päätyttyä sekä ottamistoiminnan luontoon ja maisemakuvaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta (VNa 926/2005) 8 §:n mukaan luvan voimassaoloajan aikana on toteutettava myös kaikki luvan edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet.

Lupamääräykset 27-28: Tarkkailua koskevat määräykset on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Tarkkailua voidaan muuttaa perustellusta syystä, mikäli toiminnasta ilmenee ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. (YSL 6, 16-17, 52, 54, 62, 65-66 §).

Lupamääräys 28: Maa-aineslain 23 a §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta (VNa 926/2005) 9 §:n mukaan ilmoitus on tehtävä viimeistään tammikuun 31 päivänä.

Tarkkailua ja kirjanpitoa koskevat määräykset (29-30) ovat tarpeen myös valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi sekä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöriskien havaitsemiseksi ja estämiseksi. (YSL 62, 172 §; JäteL 118-119 §).

Lupamääräykset 31-32: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimisen tavoitteena on jätteiden synnyn ehkäisy, jätteiden hyödyntämisen edistäminen sekä jätteiden turvallinen käsittely ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy. Suunnitelma on tarvittaessa päivitettävä maa-aineslain 16 b §:n mukaisesti. (YSL 114 §; MAL 16 b §).

Lupamääräykset 33-34: Luvan haltija vastaa toiminnan luvanvaraisuudesta ja on velvollinen huolehtimaan, että myös ulkopuoliset urakoitsijat noudattavat lupamääräyksiä.
Lupamääräys 35: Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa lupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (YSL 29, 170 §).

Lupamääräys 36 on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja sitä varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. (YSL 62, 94 §.)

Lupamääräys 37: Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 7 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on pyydettävä lupaviranomaiselta lopputarkastus ennen toiminnan päättymistä. Alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustaja voi halutessaan osallistua katselmukseen.

Lupamääräys 38: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä seurattava ja hyödynnettävä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 6, 8 §).

LAINVOIMAA VAILLA OLEVAN PÄÄTÖKSEN NOUDATTAMINEN

Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttämäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupamääräyksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vakuus on asetettava ennen toiminnan aloittamista. (YSL 199 §).


LAUSUNTOJEN JA MUISTUTUSTEN OTTAMINEN HUOMIOON PÄÄTÖKSESSÄ

Ylivieskan kaupungin terveysvalvonnan lausunto on otettu huomioon etenkin melu- ja pölypäästöjen rajoittamista koskevissa lupamääräyksissä (määräykset 15-19), samoin kuin toiminta-aikoja määrättäessä, ottaen kuitenkin huomioon toiminnan sijoittuminen etäälle asutuksesta. Päätöksessä on niinikään määrätty jätteiden käsittelystä ja mahdollisten jätevesien keräämisestä ja toimittamisesta käsiteltäväksi.

Hakemuksesta saapunut muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 13.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Päätös on voimassa 28.2.2033 saakka.

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET

Tällä päätöksellä korvataan Nivalan kaupungin teknisen lupajaoksen 11.12.2008 myöntämä maa-aineslupa sekä 26.6.2013 myöntämä ympäristölupa.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen antopäivä on 24.2.2023.
Tämä päätös on lainvoimainen 4.4.2023, jos päätökseen ei haeta muutosta.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN

Toiminta voidaan aloittaa tätä päätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta sen jälkeen, kun päätöksessä määrätty vakuus on asetettu. (YSL 199 §).

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 5-8, 11, 14-17, 19-20, 22, 27, 29, 34, 39, 39a, 42-45, 47a, 48-49, 52-54, 58, 62, 65-66, 83, 85-89, 94, 113-114, 123, 134, 170, 172, 190-191, 198-200 §.
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (VNa 713/2014) 2-4, 11-15 §.
Maa-aineslaki (MAL 555/1981) 3-4b, 5-7, 10-13, 16b, 19-20 a, 21, 23-23b §.
Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (VNa 926/2005) 1-4, 6-9 §.
Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 13, 15-17, 29, 118-121 §.
Valtioneuvoston asetus jätteistä (VNa 179/2012) 4, 7-9, 12, 17, 20 §.
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §.
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VNa 800/2010).
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992).
Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (VNa 190/2013).
Vesilaki (587/2011)

Lisäksi on otettu huomioon säädökset, määräykset ja ohjeet:
Jokilaaksojen jätelautakunta, Jätehuoltomääräykset 21.6.2022
Maa-ainesten ottaminen, Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:24

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Lupahakemuksen käsittelystä peritään Nivalan kaupungin maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavien maksujen (2016) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (2016) mukaisesti maksuna seuraavaa:

Maa-aineslupapäätös (2 §):
Suunnitelmaa kohti                       150;-
Ottamisalueen pinta-alan mukaan (25;-/ha)   170;-
Otettavan maa-ainesmäärän mukaan (0,0051 €/m3)              3978;-
Maa-aineslupapäätös yhteensä                    4298;-

Ensimmäisen vuoden valvontamaksu (3 §):
Ottamisalueen pinta-alan mukaan (18;- /ha)   122;-
Vuotuisen ottomäärän mukaan (0,031 €/m3)                   2418;-
Valvontamaksu yhteensä                    2540;-

Yhteiskäsittelylupa (11.1 §)                    1550;-
Sisältää ympäristöluvan, louhinta ja murskaus

Ympäristölupa, jätteiden ammattimainen käsittely (12)  800;-(maksusta vähennetty 50 %)

Maksut yhteensä                         9188;-

Päätös 

 Hyväksyttiin yksimielisesti.

Merk. 

Raija Aksila ei esteellisenä (intressijäävi) osallistunut kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Hän poistui kokoushuoneesta klo 17.43-18.45 väliseksi ajaksi. Pöytäkirjanpitäjänä tämän asian käsittelyn ajan toimi esittelijä Ari Ojala.

Urpo Korkiakoski poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 18.43.

OTE: Hakija, ympäristösihteeri, laskuttaja